Nyt tarkastellaan mm. Otto Willen matkustelua, Hannes Kolehmaisen lausuntoa, Naiskuoro Vaput täyttää vuosia ja paljon muitakin asioita vuoden 1920 huhtikuulta.
1920-04-16 Keskisuomalainen
Onneksi ei enää tarvitse naisille ostaa tuollaisia hattuja, vararikkoon sitä menisi noilla hinnoilla. Aikanaan tämä hattumuoti oli erittäin tärkeä meneville naisille. Kevät-, kesä-, syys- ja talvihatut vuosittain hankinnassa, siinäpä herrojen lompakot tyhjenivät.
1920-04-16 Keskisuomalainen
Kenellekköhän nämä musertajat olivat tarkoitettu? Perintätoimistot ehkä tarvitsivat silloin tällöin luunmusertajaa perintätoimissaan, kakkukokit kakunmusertajia pilalle menneiden kakkujen tuhoamiseen…
1920-04-16 Keskisuomalainen
Tanner oli nauttinut epäpuhdasta pontikkaa ja sai sairaskohtauksen jolloin kehon oikea puoli halvaantui. Parantui kuitenkin tästä myöhemmin.
1920-04-16 Saarijärven Paavo
Wikipedia 2020:”Juho Pietari ”Hannes” Kolehmainen, tunnetaan myös nimellä Johannes Petteri Kolehmainen (9. joulukuuta 1889 Kuopio – 11. tammikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen (1921 myös Yhdysvaltain kansalainen) kestävyysjuoksija ja viisinkertainen olympiamitalisti, johon yhdistetään usein Suomen Urheilulehden 1939 keksimä ilmaus ”Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle””
http://itsenaisyys100.fi/: ”Etenkin työväenliikkeen vasemmalla laidalla Kolehmainen näyttäytyi kuitenkin 1920-luvun alussa antisankarina, joka oli ”köyhyydessä kasvanut työväenluokan luopio”. Hän ei ollut niittänyt mainetta suinkaan koko kansalle, ”vaan nimenomaan sille valkoiselle valtaluokalle, joka niin paljon vuodatti viatonta työläisverta ja koetti ulkomaita myöten tehdä henkiin jääneistä työläisurheilijoista pelkkiä ryöstäjiä ja murhamiehiä”.
1920-04-20 Keskisuomalainen
Anton Fredriksonin omistaman suuren huvilan alueelta Jyväskylän Paloniemestä tämä muuripata oli varastettu.
1920-04-20 Keskisuomalainen
Wikipedia 2020: ”Onni Fredrikson oli isänsä perustaman A. Fredrikson Oy:n toimitusjohtajana 1913–1953. Hän sai kauppaneuvoksen arvon 1947. Fredrikson toimi myös Ruotsin varakonsulina. Fredriksonin yrityksen palveluksessa oli 1900-luvun alussa noin 80 henkilöä, 1920-luvulla yli 100 henkilöä ja 1950-luvulla yli 200 henkilöä. Enimmillään Fredriksonilla oli työntekijöitä 485 vuonna 1970. Yhtiöllä oli myös omat vähittäismyymälät Helsingissä, Viipurissa ja Oulussa mutta ne lakkautettiin jo 1930-luvulla.”
1920-04-20 Keskisuomalainen
Wikipedia 2020: ”Vappujen juuret ulottuvat vuoteen 1906, jolloin pieni joukko naisia perusti kuoron Jyväskylässä. Kuoroa johti laulunopettaja Alli Hannikainen, säveltäjä P.J. Hannikaisen vaimo. Vapaamuotoisiin harjoituksiin kokoonnuttiin kuorolaisten kodeissa. Kuoroa kutsuttiinkin Kotikuoroksi. Yleisölle naiset esiintyivät aina vappuaamuna Harjun silloisella näkötornipaviljongilla. Vuonna 1910, kun kuoro halusi ryhtyä toimimaan ”oikeana kuorona”, se otti uudeksi nimekseen Vaput.”
1920-04-20 Saarijärven Paavo
Saarijärven Paavon mielipidekirjoitus. Tottahan se oli, jos kaksi tunnetuinta julkista saunaa lopettaa toimintansa, niin missä sitä sitten löylyn makuun pääsisi.
1920-04-21 Työn Voima
www.arkistot.info: ”Työn Voima oli Jyväskylässä vuosina 1906–1959 ilmestynyt sosialidemokraattinen sanomalehti. Se ilmestyi ensin vuosina 1906–1918 nimellä Sorretun Voima. Sisällissodan jälkeisessä vasemmistovastaisuuden aallossa lehti lakkautettiin ja se pääsi ilmestymään uudelleen vasta helmikuussa 1919 nimellä Työn Voima.”
https://jty.fi/: ”1920 Työväentalolla toiminut Työn Voiman toimitus siirtyi omiin tiloihin, mikä mahdollisti ravintolatoiminnan laajentamisen. Työväen Näyttämö sai päätoimisen johtajan. Kahden vuoden kuluttua palkkalistoille tuli lisäksi kolme näyttelijää ja musiikin ohjaaja.”
1920-04-22 Keskisuomalainen
Onni Kilpikoski oli tunnettu kauppias Jyväskylässä, polkupyörien myynnin lisäksi hän valmisti myös laadukkaita suksia.
Kuva Kilpikosken esitteestä
1920-04-22 Saarijärven Paavo
Jyväskylän kaupungin hallinnassa oli seuraavat puistoravintolat; Sähkötehtaan rantakahvila, Isolla laivasillalla oleva, Lounaispuiston kesäravintola, Harjun huvila ja kirkkopuiston wesimyymälä. Näiden paikkojen vuokraukset myytiin huutokaupalla.
1920-04-23 Keskisuomalainen
Kuomureki (ruots. sufflett) hevosvetoiset rattaat; 2 ajoneuvon kuomu. Sufflett vossikoilla täytyi olla paitsi hyvät hevoset myös pietarilaismalliset ajopelit, siis kesällä troska ja talvella kasanskireki.
Kasanskireki = pieni kaarevakeulainen ajelureki, venäläisperäinen murresana.
1920-04-24 Keskisuomalainen
Kokki ja navetta-apulainen samassa paketissa. Silloin vielä oli normaalia pitää lehmiä ja muita eläimiä kaupunki-alueella.
1920-04-24 Saarijärven Paavo
K-S Museo: ”Jyväskylän pitäjän suojeluskunta muodostettiin syksyllä 1917 yhdessä Jyväskylän kaupungin suojeluskunnan kanssa. Jyväskylän pitäjän suojeluskunnan lipussa on keskellä auringonnousussa maata kyntävä mies. Lipun alaosaan on kirjailtu palava kirkko. ”
Opettaja ja valistusupseeri Martti Korpilahti oli yksi Jyväskylän ja Keski-Suomen musiikkielämän näkyvimmistä hahmoista 1920–30-luvuilla.
Juhani Pohjanmiehen sävellystuotanto koostuu kantaateista, noin 40 kuorolaulusta, 95 lastenlaulusta, näytelmämusiikista, hengellisistä duetoista sekä piano- ja urkuteoksista. Hän on säveltänyt muun muassa tämän Jyväskylän suojeluskunnan marssin.
1920-04-25 Keskisuomalainen
Taas O. W. Kuusinen lehtien palstoilla. Olisikohan nyt jo Venäjällä, vaikka epäilevät kuitenkin pääsyä rajan yli.
1920-04-28 Keskisuomalainen
Pari päivää ehti mennä, kun taas Kuusinen palstoilla. Nyt hänen tiedetään varmasti olevan Hollannissa työskennellen sikäläisten kommunisten parissa.
1920-04-29 Saarijärven Paavo
www.ess.fi: ”Miten vappukukka tuli Suomeen? Idean toi Suomeen helsinkiläinen pankkineiti Greta Klärich, joka tutustui Göteborgissa Maitopisara-aatteeseen. Aatteen ideana oli vähentää korkeaa imeväiskuolleisuutta hygieniaa parantamalla.”
Nykyisin vappukukka kukkii Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Samfundet Folkhälsanin lastensuojelutyön hyväksi.
1920-04-30 Saarijärven Paavo
http://mosaiikki.info/lehdet_fi.php?id=2012_75_nikolainkulma
Nikolainkulman historia
1899 Kesäkuussa Hotelli Wahlgren avattiin yleisölle
1910 Wahlgren myi tontin ja hotellin ravintoloitsija Emil Rundqvistille, jolloin nimeksi tuli Hotelli Jyväskylä
1913 Ravintoloitsija Israel Viik osti tontin
1914 Keski-Suomen Anniskelu Osakeyhtiö osti tontin ja hotellin, jolloin sen nimeksi tuli Hotelli Monopoli
1919 Uudeksi omistajaksi tuli Jyväskylän kaupunki, hotelli ristittiin Kaupunginhotelliksi
1939-1945 Rakennus toimi sotasairaalana
1946 Kaupunginhotelli jatkoi toimintaansa
1959 Kaupunginhotelli lopetti toimintansa
1960 Keski-Suomen lääninhallitus muutti taloon
1972 Lääninhallituksen tilalle tuli kaupungin koulutoimisto ja rakennusviraston talo-osasto
1994 Jyväskylän seudun matkailupalvelu muutti alakertaan
1999 Nikolainkadun varrelle Nikolai Wahlgrenin rakennuttama talo ristittiin Nikolainkulmaksi
2001 Matkatoimisto Jyväskylään! Oy, Kuluttajaneuvonta ja Jyväskylän kulttuuritoimen keskus muuttivat taloon.
2009 Mosaiikki ry:n Työllistämisneuvonta muutti taloon
