Jyväskylän tapahtumia: rautatiekirjakauppa, Mitro, Saunalaitos, Suojeluskunta ym.
1920-06-01 Keskisuomalainen
Saunalaitos Kiuas perustettiin Jyväskylään marraskuussa 1912 ja oli silloin kaupungin hienoin ja monipuolisin saunalaitos. Yläkerran ”paremman puolen” tiloissa oli mm. taiteilija Jonas Heiskan kaksi taideteosta seinillä. Myös muiden palvelujen ohella siellä oli myös höyrykaappi.
Työn Voima-lehti osti tämän rakennuksen toukokuussa 1920 ja aikoi sijoittaa siihen lehtensä painon ja toimituksen.
1920-06-01 Keskisuomalainen
Hieno tarjous; ilmainen laivamatka Jyväskylästä Kinkomaalle. Mitähän matkustajat, jotka jäävät laivaan, onkohan heille mitään ohjelmaa, vai viekö laiva heidät takaisin kaupunkiin.?
1920-06-01 Keskisuomalainen
Wikipedia 2020: ”Taiteilija Jonas Heiska s. 13.10.1873, Jyväskylän maalaiskunta, kuollut 03.03.1937. Maikki Aro pianonsoiton opettaja (1889–1961) kanssa. Heidän tyttärensä oli kuvataiteilija ja kuvaamataidon opettaja Vappu Heiska (1921–1993).”
1920-06-01-Keskisuomalainen
Ymmärrän kyllä, että naisten ja miksei miestenkin kesäkenkiä myydään keväällä, mutten ole aiemmin törmännyt hevosten kesäkenkien myynti-ilmoituksiin.
1920-06-03 Keskisuomalainen
Tämä puusepänliike sijaitsi Cygnaeuksenkatu 12:sta. Samassa osoitteessa aloitti puusepänliike M.I. Blom 30.11.1920.
Einar Bäckström puukotti isäänsä J.E. Bäckströmiä Harjukadun asunnossa lokakuussa 1920, J.E.B. kuoli myöhemmin sairaalassa.
1920-06-03 Saarijärven Paavo
apteekki.fi: ”Muurahaisia ja muurahaisten munia on ilmeisesti hyvin kauan käytetty sekä ravinnoksi että lääkkeeksi. Muurahaisia ja muurahaisenmunia on spriihin sekoitettuna käytetty pitkään muun muassa lihaslinimenttinä ja reumatismiin. Kramppien ja suonenvedon hoidostakin löytyy mainintoja. Proteiinirikkaita muurahaisten munia on myös käytetty ravinnoksi joko sekoitettuna johonkin tai sellaisenaan esimerkiksi paahdettuna.”
1920-06-05 Keskisuomalainen
Wikipedia 2020: ”Karl Adolf Kovero (8. kesäkuuta 1845 Teisko – 5. huhtikuuta 1929 Jyväskylä) oli suomalainen lyseon lehtori, kirjailija ja kääntäjä.
Hänen poikansa Huugo Einari August Kovero (10. joulukuuta 1892 Jyväskylä – 21. kesäkuuta 1976 Jyväskylä) oli suomalainen lyseon lehtori ja runoilija.” Hän toimi myös bloginpitäjän suomenkielen opettajana Jyväskylän Lyseossa 1960 luvun alussa.
1920-06-08 Keskisuomalainen
Ei Jonni heittänyt Jyväskylässä maailmanennätystä.
Wikipedia 2020: ”Antwerpenin olympiakisoihin 1920 Myyrä lähti ennakkosuosikkina. Kisapäivän aamuna yhdysvaltalaisen James Lincolnin keihäs kuitenkin lipesi ja osui Myyrää olkapäähän. Vammastaan huolimatta Myyrä voitti olympiakultaa 65,78 metrin heitolla.”
1920-06-08 Keskisuomalainen
Wikipedia 2020: ”Vuonna 1903 Mitro muutti Jyväskylään, missä perusti ison kankaiden tukku- ja vähittäisliikkeen. Myöhemmin hän perusti Jyväskylään pukutehtaan ja ompelimon. Mitro omisti kumppaneineen Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuus Oy:n, josta tuli sittemmin Oy Tikkakoski Ab. Kauppaneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 1942. Aleksei Mitron sukujuuret ovat Vienan Karjalassa, Uhtuan pitäjän Enonsuussa. Mitron isoisän isä oli rikkaudestaan kuuluisa Enonsuun Dmitrei, jonka mainitsi mm. Elias Lönnrot. Mitron isä oli entinen laukkukauppias Ivan Mitrofanoff, jolla oli kauppaliikkeitä ympäri Pohjoismaita, ja äiti laihialainen Maria o.s. Hukka.”
1920-06-08 Saarijärven Paavo
Ja jälleen raittiusvalvojat löysivät viinatehtaan. Näitä ilmoituksia on lehdissä viikoittain. Nyt näyttää mestarina toimineen vanha tekijä ”Viina-Riitta”
1920-06-09 Keskisuomalainen
Samassa talossa toimi myös Eino Nyyssölän asianajotoimisto, johtajana senaattori K. Auer. Aiemmin oli talon kirjoissa myös opiskelija Alvar Aalto.
1920-06-09 Saarijärven Paavo
Näinhän se menee, ei ne tarveaineiden ja työpalkkojen nousut kaikkia korotuksia selitä, vaan mukana oli silloin ainainen voitonhimo.
1920-06-09 Keskisuomalainen
1920-06-10 Työn Voima
Työväen lehdet seurasivat tarkaan lehtien myynmtipaikkoja, että niissä pitäisi olla myös heidän sanomalehtiään.
Wikipedia 2020: ”Rautakirjan historia alkaa vuonna 1910 perustetusta Rautatiekirjakauppa Osakeyhtiöstä, jonka suurimmat omistajat olivat Otavan, Werner Söderströmin, Uuden Suomettaren ja Hufvudstadsbladetin kustantamot. Nämä kustannusyhtiöt perustivat Rautatiekirjakaupan myydäkseen kirjallisuutta ja sanomalehtiä Suomen rautatieasemilla. Yhtiö avasi ensimmäisen toimintavuotensa aikana 36 asemakioskia ja aloitti myös sanomalehtien myynnin junissa sekä alkoi myös jälleenmyydä lehtiä ja kirjallisuutta tukuittain.”
1920-06-13 Keskisuomalainen
Paikkana Kammosen talo, samassa rakennuksessa toimi myös elokuvateatteri Opiksi ja Huviksi. Tämä rakennus siis nykyisen Gummeruksenkadun ja Kauppakadun kulmassa.
1920-06-15 Saarijärven Paavo
Ja taas uusi vaatetusliike, edellinen avattiin eilen ja nyt Y. R. Salmela avaa omansa Kauppakadun yläpäähän. Vaatetusliikkeitä alkoi olla Jyväskylässä jo riittävästi, kilpailu kiristyi ja katteet pienenivät.