JOULUKUU 16-31.1920

Vuosi 1920 on mennyt seurattaessa Jyväskylän historiaa. Nyt blogissa seuraa hetkellinen tauko, valmistaudutaan seuraavan historiamuistelun tekoon. Monet kiitokset lukijoillemme. Palaamme myöhemmin uusin muisteloin.
Elokuvateatteri Opiksi ja Huviksi. Torikadun (Gummeruksenkadun) ja Kauppakadun kulma. Kuva K-S Museo

1920-12-17 Keskisuomalainen

Muuramen kirkko valmistui vuonna 1929 Alvar Aallon piirustusten mukaan. Muuramen kirkko on ensimmäinen arkkitehti Alvar Aallon luonnosten mukaan toteutuneista kirkkorakennuksista.

1920-12-17 Keskisuomalainen

Sanitas Kivennäisvesitehdas toimi Puistokatu 1:ssä. Oletettavasti Joulu-oluessa ei ollut paljoa alkoholia, koska voimassa oli vielä kieltolaki.

1920-12-18 Saarijärven Paavo

Porilainen lääkäri kirjoitteli spriireseptejä, kuukaudessa raapustanut 2000 reseptiä. Kaupungin asukkaat olivat varmaan parantuneet monista vaivoista spriin avulla.

1920-12-18 Työn Voima

Työn Voima käytti nimitystä ”hajuvero” uudesta verosta joka koski parfyymejä. Muissa lehdissä uutinen oli asiallisesti kirjoitettu.

1920-12-19 Keskisuomalainen

Joulupata on Pelastusarmeijan joka joulu jo yli sadan vuoden ajan järjestämä keräys vähävaraisten hyväksi. Pelastusarmeijan henkilöstö ja vapaaehtoiset päivystävät patojen kanssa vilkkailla paikoilla ottaen vastaan raha- ja tavaralahjoituksia.
Suomessa joulupadat pystytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1906.

1920-12-19 Keskisuomalainen

Einar Keilanin liike oli pitkäaikainen, hyvin suosittu liike kaupungissa. Keilanin kultasepänliike sijaitsi Kauppakadulla KOP:n talossa.

Joulukortti rintamalta 1942, lähettäjä Päiviö Ollilainen.

1920-12-20 Työn Voima

Porttikiellon saaneiden nimet julkaistiin lehdissä. Näin kaikki näkivät ketkä olivat kaupungin ”häiriköitä”.

1920-12-21 Keskisuomalainen

Uutinen kaupungissa vuosittain olevasta markkinatapahtumasta sisälsi lähinnä tietoja juopuneiden ja häiriköiden toiminnasta.

1920-12-21 Saarijärven Paavo

Lehdet käyttivät välillä toisten lehtien tekiemiä uutisaineistoja ja siitä nousi silloin tällöin pientä kinaa.

1920-12-22 Saarijärven Paavo

Wikipedia 2020: ”Ensimmäinen Suomen Kuvalehti-nimeä käyttänyt lehti ilmestyi vuosina 1873-1880 ja toinen vuonna 1894.
Nykyinen Suomen Kuvalehti aloitti ilmestymisensä vuonna 1916, ja siihen yhdistyi Kansan Kuvalehti vuonna 1934. Ensimmäisenä päätoimittajana vuonna 1916 toimi Matti Kivekäs, joka sai myöhemmin surmansa Suomen sisällissodassa valkoisten puolella.”

1920-12-24 Työn Voima

Wikipedia 2020: ”Tapaninpäivän perinteisiin kuuluu tapaninajelu, mieluiten hevosella. Hevosia opetettiin juoksemaan ja ajeltiin kylillä hupailemassa. Iloiset rekiretket tehtiin joukolla ja joulun hiljaisen hartaan tunnelman jälkeen nuoriso ja vanhempikin väki huristeli innoissaan kylänraitteja. Hevoset, rekiajelut ja ravit ovat kuuluneet ja kuuluvat jossain määrin yhä tapaninpäivään. Kaikenlainen huvittelu ja toisten tapaaminen, tanssit ja kyläilyt, olivat sopivaa ohjelmaa hartaimpien joulunpyhien jälkeen.”

1920-12-30 Keskisuomalainen

Suomeen unitauti tuli syksyllä 1920 ja ensimmäiset tautitapaukset olivat loka- marraskuussa Helsingissä. Sieltä sairaus levisi nopeasti myös muualle maahan. Tauti hävisi aika nopeasti Suomesta.

Sukukuva vuodelta 1950. Ylärivi; Antti Bengts, Eero Bengts, Päiviö Ollilainen, Heikki Ollilainen, alarivissä Anni Bengts, Hilja Ollilainen, Heikki Ollilainen, Sinikka Ollilainen, Anna-Maija Ollilainen ja Anna-Liisa Ollilainen.

1920-12-30 Keskisuomalainen

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli vuonna 2020 heinäkuun lopussa 5.530.706 henkeä.

1920-12-31 Keskisuomalainen

Elokuvatarjonta oli Jyväskylässä monipuolinen. Asukkaitahan oli vain n. 6000 ja useat teatterit tarjosivat elämyksiä ihmisille.

1920-12-31 Keskisuomalainen

Keskisuomalaisen juttusarjasta leike, parturimestari Ollilaisen uusittu liike oli kutsunut toimittajia tutustumaan toimintaan.

1920-12-31 Työn Voima

Minkähän takia moni työväenluokkainen tilasi porvallisia lehtiä? Siitähän tehtiin loppu, eihän työläiset saaneet tutustua porvalliseen elämään.

Cygneus Uliza eli Cygnaeuksenkatu. Vielä venäläinen kirjoitustyyli.

KIITOKSET TEILLE ARVOISAT LUKIJAT, TÄMÄ JYVÄSKYLÄN HISTORIAN SIVUSTO ON NYT SAANUT KOKO VUODEN 1920 SELATTUA.

Tulen palaamaan Jyväskylän historiaan myöhemmin. Ilmoittelen siitä Facebookissa.

JOULUKUU 1-15

Joulukuussa tapahtui mm. Jyväskylän asukasluku, kunnallisvaalit, Jonas Heiskan näyttely, Sirkkojen konsertti.
Parturimestari Ollilainen takavasemmalla, kuva vapaudenkatu 57 pihassa.

1920-12-01 Saarijärven Paavo

Rauha Hirvinen (Vehniän kartanon tyttäriä) piti suosittua ruokalaa Heikki Ollilaisen talossa useita vuosia.

1920-12-02 Työn Voima

Aika tiukkaa tekstiä. Porvaristo tappanut, rääkännyt ja kiduttanut kansalaisia??? Nyt niistä pääsee eroon kun valitsee oikein kunnallisvaaleissa.

1920-12-03 Keskisuomalainen

Näin tämä kaupunkimme vain kasvaa, nyt jo yli 6000 asukasta.

1920-12-03 Työn Voima

Tärkeä viesti porvarinaisten palvelijattareille; älä äänestä porvareita.

1920-12-04 Työn Voima

Kirjoitusmatot olivat kirjoituspöydillä pidettäviä liinoja, siis kankaasta valmistettuja. Myöhemmin näihin alustojen valmistukseen käytettiin mm. nahkaa.

Kuva vuodelta 1948, Rantapuisto, ei enää Rantapaviljonkia, pelkkä puisto ja muistot. K-S Museo.

1920-12-04 Työn Voima

Missähän vaalitarkkailijat olivat, kun porvarit olivat ajattaneet ajureilla vanhoja, sairaita ja harhaanjohdettuja työläisiä vaaliuurnille äänestämään porvareita.

1920-12-05 Keskisuomalainen

Nyt on Keskisuomalaisen taidearvostelija ylenpalttisen kehuva Jonas Heiskan taiteesta.

1920-12-05 Keskisuomalainen

Tupakkatehdas on keksinyt hienoja nimiä savukkeilleen, Valio ja Rauha. Oikeaa joulurauhaa saa Rauha-savukkeilla….

Taiteilija Kerttu Wanteen muistokuva kauppias Päiviö Ollilaiselle 11.11.1947.

1920-12-12 Saarijärven Paavo

Taidenäyttelyitä kaupungissa oli useita peräkkäin. Heiskan näyttely loppuu ja tilalle tulee Urho Lehtisen näyttely.

1920-12-14 Keskisuomalainen

Chaplin oli maailman tunnetuimpia näyttelijöitä, avioerojen hinta kuuluisuuksilla oli hurjan korkea, tämäkin 150.000 dollaria.
Wikipedia 2020: ”Ensimmäisen avioliittonsa Chaplin solmi vuonna 1918 17-vuotiaan näyttelijän Mildred Harrisin kanssa, joka kertoi odottavansa hänelle lasta. Raskaus ei ollut totta.
Vuonna 1924 Chaplin avioitui 16-vuotiaan näyttelijä Lita Greyn kanssa. Grey oli 12-vuotiaana esiintynyt elokuvassa Chaplinin poika.”

Heimo Haiton konsertti Jyväskylässä 28.09.1948, järjestäjänä kauppias Päiviö Ollilainen. Taiteilija jätti muistoksi omistuskirjoituksella varustetun valokuvan.
Wikipedia 2020: ”Heimo Verneri Haitto (22. toukokuuta 1925 Viipuri – 9. kesäkuuta 1999 Marbella, Espanja) oli suomalainen viulutaiteilija ja lapsitähti.”

1920-12-14 Keskisuomalainen

Ruthin leipomo vei fiksusti lehden toimitukseen maistiaisia, sai näin ilmaista mainosta tuotteestaan.
Wikipedia 2020: ”Näkkileipä on alun perin pohjoismaalainen kova leipätyyppi, joka leivotaan yleensä täysjyvärukiista veteen. Ruisnäkkileipää paistetaan korkeassa lämpötilassa (250 °C) muutama minuutti. Näkkileipä on tyypillinen länsisuomalainen leipä. Armeijat ja koulut käyttävät paljon näkkileipää, koska se säilyy hyvin ja on keveytensä ja muotonsa ansiosta helppoa kuljettaa. Talvi- ja jatkosodan aikana Suomessa lotat valmistivat sitä armeijan käyttöön.Armeijan näkkileipää kutsutaan nimellä vaneri tai vanikka.”

1920-12-14 Saarijärven Paavo

Kokkosen Paperikauppa toimi Kilpisenkadulla KOP:n talossa, oli aikanaan yleisin lippujen välittäjä kaupungissa.

1920-12-15 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Viljo Eino ”Ville” Ritola (18. tammikuuta 1896 Peräseinäjoki – 24. huhtikuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen kestävyysjuoksija. Hän voitti Pariisin olympialaisissa 1924 ennätykselliset kuusi mitalia. Kukaan muu suomalainen ei ole yltänyt yhtä moneen mitaliin yksissä olympialaisissa, eikä kukaan yleisurheilija ole yksissä olympialaisissa saavuttanut useampia mitaleita. Ritola oli yksi ”Lentävistä suomalaisista” Paavo Nurmen ja Hannes Kolehmaisen ohella.”

Torikadun (Gummeruksenkadun) yläpäästä nousi harjulle hienot Neron-portaat. K-S Museon kuva.
Ensi viikolla uusia uutisia

MARRASKUU 16-31

Uusia uutisia Jyväskylästä marraskuun loppupuolelta 1920.
Parturimestari Heikki Ollilainen oikealla, kuva parturiliikkeen odotustilasta.

1920-11-16 Keskisuomalainen

Ahvenanmaan kysymys oli ollut jo pitkään keskusteluissa, eli kuuluuko Ahvenanmaa Ruotsille vaiko Suomelle. Ylläoleva teksti kertoo valitettavan huonosta isänmaallisuudesta Ahvenanmaalla, vain alle 20 prosenttia kutsutuista saapui palvelukseen.

1920-11-16 Keskisuomalainen

Niinpä, ainoastaan oman puolueen teatteriin sai liittyä vaikka ”herraskoplan” teatterissa olisi ollut vapaana paikkoja.

1920-11-17 Saarijärven Paavo

Kauppias Mitrofanoff oli aktiivinen karjalaispakolaisten auttamisessa, näitä keräyksiä tehtiin Jyväskylässä katu kerrallaan, nyt vuorossa Kauppakadun avustukset.

Ravintola Maakunta, G. Lauben lihaliike, Talviston vaatekauppa ja Rautaväri Oy. Kuva K-S Museo
Kuva sota-ajalta, myymälöiden ikkunoissa puiset suojaukset, pari sotilasta seisomassa porttikongin kohdalla.

1920-11-17 Työn Voima

Wikipedia 2020: ”hmiset ovat tehneet eläinten luusta monenlaisia työkaluja kuten neuloja, koukkuja, sirppejä ja kaapimia. Luu on voitu kovettaa tulella. Sarviluu on ollut suosittu materiaali sen kovuuden ja kestävyyden ansiosta. Huiluja on tehty usein linnunluista. Luujauho on maaperän lannoitteena ja aiemmin myös kotieläinten kivennäisrehuna käytetty luista valmistettava jauhe.”

1920-11-17 Työn Voima

Työn Voiman mielestä shakinpeluu oli herrasmuotiin kuluvaa. Samanlaisia pelejä olivat mm. korttipeli-, tappelu- ja juontikilpailut, eli kaikki joutilaiden leikkejä.

1920-11-17 Työn Voima

Työväenyhdistys oli ankarana viinamäen miehille, henkilöt laitettiin syytteesen virallisia kanavia pitkin ja pääsy huvitilaisuuksiin kiellettiin.

Kirkkopuistossa, taustalla Jyväskylän Säästöpankin ja KOP:n talot. Kuva K-S Museo

1920-11-19 Keskisuomalainen

Emil Jokinen myi talonsa Muuramesta ja osti samana päivänä kaupungista tontin ja talon Vaasankadulta. Täällä Jokinen jatkoi kauppiaana.

1920-11-22 Työn Voima

Kuluttajat, antakaa musertava isku yksityiselle liiketoiminnalle, näin Osuuskauppa Mäki-Matti mainosti myymäläänsä asiakkaille.

1920-11-23 Keskisuomalainen

Aika tyly arvostelu Felix Ojasen näyttelystä ja töiden laadusta. Tästä arvostelusta tulikin muissa lehdissä kommenetteja.
Felix Ojanen maalasi mm. Puistokatu 21:n päätyseinään hienon Goodyearin rengasmainoksen vuonna 1930.

1920-11-23 Työn Voima

Jälleen Vehniän kartanon mailta löytyi viinatehdas, kartanon tilukset olivat laajat, joten alueelle mahtui useitakin tehtailijoita.

1920-11-26 Keskisuomalainen

Vainiomäen uusi myymälä sijaitsi Nikolainkulmasta seuraavassa talossa, sitä seuraava olikin parturimestari Ollilaisen tontti ja talo.

Joulunviettoa Heikki Ollilaisen asunnossa vuonna 1921.

Ensi sunnuntaina lisää uutisia

MARRASKUU 1-15

Marraskuussa seurattavina ovat mm. : Sirkat, alkoholi, sokeri, työväenliike ym.
Päiviö Ollilaisen luokkakuva Puistoadun koulusta vuonna 1915.

1920-11-02 Keskisuomalainen

Jälleen uusi sekatavaraliike kaupungissa, nyt yläkaupungin puolella. Keski-Suomen Kotiteollisuuyhdistyksen toimisto sijaitsi samassa rakennuksessa samoin Hannes Launiainen avasi helmikuussa 1919 ”Kangas- ja Lyhyttavaraliikkeen”. M.A. Mattila piti samassa osoitteessa kangaskauppaa.

1920-11-02 Keskisuomalainen

Todella kova tuomio ensikertaiselle varkaalle kahden huopahatun varastamisesta. Kaksi kuukautta vankeutta ja lisäksi vielä kansalaisluottamuksen menettäminen kahden vuoden ajaksi.

1920-11-06 Keskisuomalainen

Pohjanmies on saanut Mieskuoro Sirkat nousuun, nyt jo nelisenkymmentä laulajaa kuorossa.

Kauppatori oli kirkkopuiston rannanpuolisella reunalla

1920-11-07 Keskisuomalainen

Jokisen myymälä sijaitsi nykyisen Tawastinkulman kohdalla.
wordsense.eu/duffeli: ”doffeli : doffeli (suomi) Substantiivi Duffelin vaihtoehtoinen muoto”
Runeberg.org: ”Talvipalttokangas, rakenteeltaan n.s. vahvistettuja kankaita: pintasidos joko palttina- tai toimikangassidosluonteinen; karvainen pinta saadaan lujasti vanuttamalla ja nukittamalla.”

1920-11-08 Työn Voima

Postinkulun kanssa on vaikeuksia ollut vuosisatoja, tämäkin tapaus oli odotettu, kielletty alkoholi (korpiroju) oli haluttua ainetta ja vaikutukset usein ongelmallisia.

Parturi Ollilaisen toimitiloista Vapaudenkatu 57.

1920-11-09 Keskisuomalainen

Kauppias Mitro osti Jyväskylän ensimmäisen auton vuonna 1905. Se oli 1-sylinterinen 5 hv Oldsmobile
Nyt etsitään hyvää käytettyä eli korkeintaan 15 vuotta vanhaa ajoneuvoa ja tehoja huomattavasti ennemmän kuin 5 hv.

1920-11-09 Keskisuomalainen

Nyt sitä saa.. Sokeripula on poistumassa ainakin ensi kevääseen saakka. 5000 tonnia sokeria saapuu Jaavalta japanilaisella aluksella.

Vapaudenkadun 57, Ollilaisen olohuone

1920-11-10 Keskisuomalainen

Kalossit olivat normaalit jalkinesuojat 1920-luvulla. Kaikki kenkäkaupat myivät niitä sekä miehille, naisille ja lapsille. Varmaan olivat myös hinnakkaita, koska lehti-ilmoituksillakin etsittiin kadonneita.

1920-11-10 Keskisuomalainen

Säännöllinen vesiliikenne jatkui hyvinkin myöhään syksyisin, Suomi-laivakin siirtyi talvitelakalle Kuhmoisiin vasta marraskuun puolivälissä.

1920-11-11 Keskisuomalainen

Elintarvikelautakunta toimitti maidon myymälöihin ja siitä oli aika-ajoin kovakin puute, kuten Ksml:n juttu kertoo.

1920-11-11 Keskisuomalainen

Tampereen sankaripatsaan pystytys oli työväenliikkeen mielestä aatteen pettämistä jos yhdistyksen jäsenet olivat mukana tässä työssä. Heistä tuli työväenliikkeen pahimpia pettureita.

1920-11-12 Keskisuomalainen

Suomalaiset merimiehet ovat keksineet uuden tuottavan tavan myydä suomalaisille maukasta vahvaa likööriä. Tukholman karkkikaupoista noudetaan esanssia, sekoitetaan paloviinaan ja korkki kiinni. Uusi etiketti kylkeen ja siinä se oli. 5-6 kertainen tuotto raakaan viinaan verrattuna. Kyllä suomalaiset osaavat.

1920-11-15 Työn Voima

Tämä on jo toinen julkinen anteeksipyyntö työväenpuolueelle. Edellisellä kerralla henkilö pyyteli anteeksi, että oli erehdyksessä ollut suojeluskunnassa, kylläkin eronnut siitä huomattuaan erehdyksensä.

Jyväskylän Venesatama 1939. Kuva Enok Rytkönen, K-S Museo.

Jatkuu viikon kuluttua

LOKAKUU 16-31

Tällä kertaa seurataan mm Wäinö Sola, Venäjä, Hanna Granfelt ym.
Jyväskylän Työväenyhdistys, Aalto Sali. Väinönkadun ja Kauppakadun kulma 1920-luvulla. Kuva K-S Museo.

1920-10-16 Keskisuomalainen

Viime viikolla raittiuslautakunta ehdotti naapureiden kyttäämistä ja nyt haluaisivat kunnan maksamaan viinatrokareiden käräyttäjille palkkion.

1920-10-17 Saarijärven Paavo

Ei taideta nykyisin armeijaan menijöille järjestää illanviettoa, eikä varsinkaan juhlan päätteksi leikkimistä. Mitähän leikkejä siellä oli, piilosta, ongintaa tms.?

1920-10-19 Saarijärven Paavo

Wäinö Sola piti kaikkiaan yli 1000 konserttia ympäri Suomea ja myös mm. Amerikassa.
Wikipedia 2020: ”Jalo Wäinö Sola (vuoteen 1906 Sundberg; 8. tammikuuta 1883 Helsinki – 12. lokakuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen oopperalaulaja ja tärkeimpiä nimiä koko suomalaisessa oopperakulttuurissa. Hän oli kotimaisen oopperan perustajajäseniä ja lauloi siellä vuosina 1911-1949 yli 100 roolia, ohjasi 65 oopperaa ja suomensi 25 librettoa. Vuonna 1911 hän perusti Kotimaisen oopperan Edvard Fazerin, Aino Acktén ja Oskar Merikannon kanssa. Näin Suomeen saatiin vakituinen ooppera.”

1920-10-19 Saarijärven Paavo

Raastuvanoikeudessa oli näitä juopumus- ja alkoholinvalmistus tuomioita jatkuvasti. Entisen vanginvartijan vaimo joutui vielä odottamaan ratkaisua marraskuulle.

Jyväskylän rautatieaseman ravintola,. Kuva K-S Museo.

1920-10-20 Keskisuomalainen

Nuorten kiinalaisten tyttöjen ”liikuntavälineiden” luonnollista kasvua on yleisesti estetty ja nyt pormestari Li-Tan on aktiivisesti ryhtynyt vastustamaan tätä outoa tapaa.

1920-10-20 Keskisuomalainen

Todella järkyttävä tapahtuma, myyntiin menevät viinapullot särkyivät, myyjän polkupyörä hajosi ja nenäänkin tuli ongelmia. Ei muuta kuin kävellen takaisin kotiin lisää ainetta valmistamaan.

1920-10-21 Työn Voima

Minkähän naisen vaatekappaleen palovartija on löytänyt, täytynee olla arvokas, kun kerran on lehti-ilmoituskin laitettu.

1920-10-23 Keskisuomalainen

Kilpailu lehtimarkkinoilla kiristyy. Nyt vuorostaan Keskisuomalainen kehoittelee asiamiehiään aktiivisemmiksi saadakseen lehtensä kaikkiin koteihin.

1901-07-22 Parturimestari Heikki Ollilainen ja Hilja Hirvinen vihittiin.

1920-10-24 Keskisuomalainen

Toivo Koskisen sekatavarainkauppa, Vapaudenkatu 55, meni myyntiin Oskari Vainionmäelle, joka jatkoi myymälää samassa osoitteessa.
Toivo Koskinen myi talonsa ja muutti maaseudulle ostamaansa maatilaan.

1920-10-24 Keskisuomalainen

Nyt odotetaan uutta vallankumousta Venäjällä ”luotettaviin lähteisiin” vedoten. Suomessa kerättiin sotatoimiin 1940-luvulla vapaaehtoisilta kansalaisilta myös kultaa, sormuksia ja koruja, mutta ei ollut puhettakaan kultahampaista ja leukaluista. Tiukkaa rahantarvetta on ollut Venäjällä.

Jyväskylän Säästöpankki. Kuva Keski-Suomen Museo 193o-luvulla.

1920-10-25 Saarijärven Paavo

https://yle.fi/aihe/klassinen/musiikin-syntymapaivakalenteri:
”1920-luvun alkupuolella Hanna Granfelt oli uransa huipulla. Hän oli yksi aikansa kuuluisimmista ja juhlituimmista laulajattarista.
Hän oli myös yksi niistä kaunottarista, joiden nimet yhdistettiin kenraali C. G. E. Mannerheimiin. Kun Hanna esiintyi Suomalaisessa Oopperassa, Mannerheim istui katsomossa. Väliajalla lavalle tuotujen kukkien joukosta erottui kori valkoisia ruusuja ja silkkinauhassa teksti: ”Valkoiselta kenraalilta”.
Hanna Granfeltin ja häntä 17 vuotta vanhemman Mannerheimin rakkaussuhde kukoisti varsinkin Saksassa, missä pariskunta saattoi tapailla kaikessa rauhassa. Hanna oli pettynyt, kun suhde päättyi.
Syynä päättymiseen saattoi olla episodi hienoilla illalliskutsuilla. Alkoholia nauttinut Hanna oli ryhtynyt laukomaan totuuksia muista läsnäolijoista, jolloin Mannerheim oli todennut: -Mademoiselle Granfelt matkustaa kahdessa luokassa. Ääni on ensiluokkainen, mutta käytöstavat matkustavat kolmannessa luokassa-.”

Jyväskylän Harjun näkötorni. K-S Museon kuva.

Viikon kuluttua jällen uusia juttuja…

LOKAKUU 1-15

Tässä blogissa mm. raittiuslautakunta, Kauppalaisseura, Urho Lehtinen, Jyväskylän synnytyslaitos ym.
Heikki Ollilaisen albumista; soutelua Tourujoella

1920-10-01 Keskisuomalainen

Kilpailu monipuolistui, Lida Forsblom Oy on lähtenyt ulos kaupungista Viitasaarelle myymään tuotteitaan. Tavarat laivaan Jyväskylän satamassa ja aamulla Viitasaaren satamassa.

1920-10-03 Keskisuomalainen

Liikeapulaisille ei taideta enään pitää Juhla-Iltamia, tässä iltamassa olikin aika tärkeä esitelmä Taylorismista:
Wikipedia 2020: ”Taylorismi eli tieteellinen liikkeenjohtoon 1910-luvulla yleistynyt Frederick Winslow Taylorin (1856–1915) kehittämä liikkeenjohto-oppi, käytännön kokemuksin havaittu tapa tehostaa teollisuustyötä ja organisoida se. Taylorin perusajatuksia oli, että työnsuorituksessa oli parempi seurata työntekoa tarkasti ja niiden pohjalta kehittää parempia työtapoja kuin luottaa traditioon ja vanhoihin käytäntöihin. Näistä opeista syntyi työn mittaus ja -kellotus sekä rationalisointityön perusta.”

Parturimestari Ollilaisen perhe kotinsa terassilla Vapaudenkatu 57.

1920-10-03 Keskisuomalainen

Valokuvaaminen puhelimitse!!?? Eikös kännykkäpuhelimet tulleet vasta 1980-90 luvulla.
Tiedostosta:”https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/sites/default/files/inline-attachments/2016-12/lehtikuvaajan_valineet_valmis.pdf ”Kuvat toimitettiin Suomessa painoon 1950-luvulle asti vielä matriiseina eli pahvilevyinä, joille painossa valettiin sinkkiä ja jonka avulla saatiin aikaan painolaatta.
Jo 1900-luvun alussa keksitty puhelinlankoja pitkin kulkeva telefoto tuli meillä käyttöön vasta sotien jälkeen.
Helsingin Sanomat ja Uusi Suomi hankkivat ensimmäisinä Suomessa telefotolaitteen 1948 ja muut sanomalehdet seurasivat perässä hitaasti. Helsingin Sanomissa tapahtumaa kuvailtiin värikkäästi otsikolla: ”Kuvia puhelimitse Kuopiosta Helsinkiin.

1920-10-05 Työn Voima

Lehtien välinen kilpailu mainosmarkoista oli kovaa. Eri lehdet ilmoittivat ylläolevan mainoksen tyyppisiä juttuja omille lukijoilleen ja mainostajilleen.

1920-10-05 Saarijärven Paavo

Kuinka aikaisin olisi pitäyt ennakko-uutinen toimittaa heille, kun Keskisuomalaisessa oli iso ilmoitus muutama päivä sitten. Ehkä he eivät lukeneet ollenkaan kilpailevaa lehteä.

1920-10-05 Työn Voima

Erehdyksiä tietysti kaikille sattuu, mutta aika outoa on jos erehdyksessä liittyy vastapuolen leiriin.

Ollilaisen partuliike Vapaudenkadulla

1920-10-06 Keskisuomalainen

Minkähän piletin tämä ”ulkomuodoltaan tunnettu Mieshenkilö” on ostanut, kun hänen pitäisi palata Myllymäen asemalle selvittämään ostoaan.

1920-10-06 Keskisuomalainen

Suomalaiset aloittivat Espanjan valloittamisen jo 1920-luvulla.

Wikipedia 2020: ”Olli (Otto) Isidor Palander, käytti nimeä Olli Suolahti (28. lokakuuta 1885 Pori – 4. marraskuuta 1952 Vammala) oli suomalainen kantelemestari, trubaduuri ja kirjailija.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen kantelemestarin titteliä käyttänyt Suolahti esiintyi ensin Skandinavian maissa ja laajensi sitten kiertueitaan Keski-Eurooppaan ja Välimeren maihin. Oman ilmoituksensa mukaan hän esiintyi muun muassa Espanjan kuningasparille ja Abessinian keisarille. Suolahti teki kaikkiaan yli 80 levytystä vuosina 1905-1952 ja hän esiintyi 1930-luvulla myös radiossa.”

1920-10-07 Keskisuomalainen

Raittiuslautakunta ehdottelee jo naapurien kyttäämistä alkoholin käytöstä. Kieltolaki oli tiukka, mutta suomalaisuuteen kuuluu kiertää kaikki kiellettyt asiat.

1920-10-08 Saarijärven Paavo

Wikipedia 2020: ”Urho Valdemar Lehtinen (24. syyskuuta 1887 Tampere – 6. marraskuuta 1982) oli suomalainen taidemaalari.
Taiteilijanuransa alussa hän toimikin koristemaalarina mutta ryhtyi hyvän näyttelymenestyksensä myötä pian päätoimiseksi taiteilijaksi. Vuonna 1911 Lehtinen solmi avioliiton Hilja Lentzin (1886–1968) kanssa, ja pari muutti Helsingistä ensin vuonna 1917 Jämsään ja vuonna 1920 Jyväskylään, jossa Lehtinen osallistui aktiivisesti kaupungin taide-elämään.”

Talvinen Vapaudenkatu 1920-luvulla.

1920-10-08 Työn Voima

Eipä Fanny Lehto kauan pitänytkään liikettään. 22.02.1922 myi sen eteenpäin
Myynti-ilmoitus Keskisuomalaisessa 22.02.1922

1920-10-12 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Saksa allekirjoitti 28. kesäkuuta 1919 Versaillesin sopimuksen, johon liittyvän sotakorvaussopimuksen mukaan Bismarck ja Imperator luovutettaisiin Englantiin korvauksena Britannicin ja Lusitanian tuhoamisesta. Aluksen rakennustyötä jatkettiin Harland and Wolffin telakan valvonnassa. Sen valmistumista viivästytti 5. lokakuuta 1920 aluksella syttynyt tulipalo, jota aluksi epäiltiin telakkatyöläisten tahallaan sytyttämäksi. Epäilysten hälventämiseksi telakan 1 200 työntekijää saattoivat aluksen valmiiksi ennätysajassa.”

1920-10-12 Saarijärven Paavo

Vuonna 1919 Jyväskylän kaupunki osti ”Nikolainkulman” ja hotellin nimeksi tuli Kaupunginhotelli. Hotellissa alettiin esittämään Iltakonsertteja, kuten Arvo Vikmanin johtamia Kamarimusiikkiesityksiä.

Halosen Harmoonitehdas asemaa vastapäätä.

1920-10-12 Saarijärven Paavo

 wikipedia 2020: ”Kolehmainen teki vuonna 1920 25 000 metrin juoksun ensimmäisen virallisen maailmanennätyksen 1.26.29,4, jota paransi kaksi vuotta myöhemmin lukemiin 1.25.19,9.
Pekka Päivärinta juoksi Oulussa 15.5.1975 Suomen ennätyksen aikaan 1.14.16.

1920-10-12 Saarijärven Paavo

V. Vartiovaara oli kaupunginlääkärinä Jyväskylässä 1902-1925.
Tuolla minäkin synnyin 1947.

1920-10-14 Keskisuomalainen

Antwerpenin kesäolympialaisissa 1920 Hannes Kolehmainen voitti maratonkultaa ensimmäisenä suomalaisena.
Mikähän poliittinen juttu oli tässä taustalla?

Näissä juhlissa riitti ainakin juomat…

Viikon kuluttua uusia uutisia.

SYYSKUU 16-30

Tässä blogissa mm. Jyväskylän Kenkätehdas, Rauha Hirvisen ruokala, Ivan Mitrofanoff, Puistokadun ongelmia jne

Harjun portailla. Heikki Ollilaisen albumista

1920-09-16 Keskisuomalainen

Ensimmäinen kahvila/ruokala joka tarjoaa ruokaa myös kotiin vietäväksi.

1920-09-16 Keskisuomalainen

Yhtiön nimenä oli ”Jyväskylän kenkätehdas K.W. Leino ja K:t”. Yhtiön myymälä siirtyi KOP:n taloon Kauppakadulle syksyllä 1920.
K.W. Leinon jalkineliike sijaitsi aiemmin Asemakatu 8:ssa. Tämä Leinon myymälä muutti myös KOP:n tiloihin kesäkuussa 1923.

1920-09-16 Saarijärven Paavo

Liike avattiin syyskuussa 1920, Riku Vallenberg myi sen Otto Heinolle syyskuussa 1922, joka jatkoi liikettä omalla nimellään.

1920-09-17 Keskisuomalainen

Pitkään toiminut Alhon Paperikauppa myytiin K.A. Kokkoselle, Kokkonen omisti jo Weilin & Göös-kirjakaupan. Liike jatkoi toimintaansa samassa osoitteessa Kilpisenkatu 10.

1920-09-17 Keskisuomalainen

Rauha Hirvinen aloitti ruokatarjoilun jo vuonna 1911 Åhlundin talossa. Nikolainkatu 57 hän muutti helmikuussa 1913. Talon omisti parturimestari Heikki Ollilainen. Kadun nimi muuttui Vapaudenkaduksi.

1920-09-17 Keskisuomalainen

Emil Kankainen aloitti Jyväskylässä sekatavaramyymälällä ja erikoistui sitten enemmän lankoihin ja kankaisiin.

1920-09-17 Keskisuomalainen

Mitrofanoffin liikkeellä on pitkät perinteet, aloitti toimintansa Laihialla 1876 ja Jyväskylässä 1904 alussa.
Alussa se toimi Nikolainkadulla ”Pumpuli ja Villateollisuuskauppa”-nimellä, heinäkuussa 1928 muutti Kauppakadulle Johan Rosenbergin huoneistoon johtajanaan A. Mitro.

1920-09-17 Saarijärven Paavo

https://fi.pinterest.com/keskimaa/_created/ Kauppakadun ja Asemakadun risteys.
Kuva K-S Museo. Vanhaa puukaupunkia..

1920-09-18 Saarijärven Paavo

Runsaasti joutilasta kansaa kerääntyi markkinoille ja myös poliisilla oli yleensä paljon tehtäviä torialueella.

1920-09-19 Keskisuomalainen

Sanni Schönemann aloitti muotiliikkeensä jo vuonna 1897 maalari Huuskosen talossa. 1903 myymälä oli ent. mykkäkoulun piharakennuksessa. Samana vuonna Sanni aloitti jalkahoitajana Rantakatu 112:ta. Huhtikuussa 1904 palasi jälleen hattu- ja muotialalle. 1906 jälleen jalkahoitajana Kauppakatu 49. Vuonna 1919 palasi alkuperäiseen työhönsä muoti- ja hattu-alalle Kauppakatu 27 jatkaen siellä ainakin vuoteen 1922 saakka.

1920-09-21 Keskisuomalainen

Laukaassa oli lehmien vaarallista asua, varsinkin jos isännän mailla on pontikkatehdas. Näin hullusti kävi neljälle lehmälle, kun nauttivat lehmää väkevämpää juomaa.

1920-09-21 Keskisuomalainen

Eipä ole sadassa vuodessa polkupyöräilijöiden ongelmallista käytöstä saatu muutettua. Tänäkin vuonna on ainakin yksi ihminen menehtynyt Puistokadun kolarissa.

1920-09-23 Keskisuomalainen

Lokakuun yhdeksäs 1920 avattiin Rantakatu 37:ssä uudistettu ”Saunalaitos Vellamo”.

Isäni Päiviö Ollilainen, minä ja tyttäreni Katja, me kaikki kävimme tämän oppilaitoksen. Lisäksi isälläni ja minulla oli yksi yhteinen opettajakin suomenkielen opettaja Einari Kovero.

1920-09-23 Keskisuomalainen

Paikallisten lehtien kilpailu lukijoista oli kovaa, vähän väliä joku kirjoitti kilpailijastaan negatiivisia asioita, kuten tässäkin tapauksessa.

1920-09-23 Keskisuomalainen

Silittäjä tarvitsi kamiinan käyttönsä silityspaikan viereen, silitysrauta lämmitettiin yleensä kamiinan tai hellan päällä. Mitenkähän savunpoisto onnistui irrallisella kamiinalla.

1920-09-23 Työn Voima

Kerrankin työpaikka-ilmoitus, jossa ei ole mitään vaatimuksia ammattitaidosta, iästä, sukupuolesta tms.
Pihka Oy markkinoi lakkoja, shellakkaa ja hartsia.

1920-09-24 Keskisuomalainen

Heinonen työskenteli aiemmin Jyväskylän Kangasaitassa ja avasi oman vaatturiliikkeen 1914.
1929 oli Hugo Heinosella pakkohuutokauppa velkojen maksujen hoitamiseksi.

1920-09-24 Saarijärven Paavo

Multia ei todellakaan ollut ainut kunta, missä ilolientä keiteltiin. Viikottain oli lehdissä useitakin artikkeleita juomatehtaiden hävityksistä.

1920-09-28 Työn Voima

Vallenius muutti Vapaudenkadulta Kauppakatu 3:een kesäkuussa 1921. Sieltä jatkoi vuoden 1923 joulukuussa Väinönkatu 28:aan. Konkurssi 26.08.1929, jatkoi kuitenkin toimintaansa Harjukatu 6:ssa.

1920-09-28 Työn Voima

Nuoret neidot hakivat nuorten herrain palvelukseen kaupungissa.

1920-09-30 Keskisuomalainen

Kytölän kellosepänliike sijaitsi Kauppakatu 22.

Ensi sunnuntaina jatkuu…

SYYSKUU 1-15

Kahviloiden hinnankorotus, J. Pohjanmies, espanjantauti, kieltolakirikoksia ym.
Sotilasparaati Kauppakadun ja Kilpisenkadun kulmassa. Taustalla Maakuntain Pankki Oy, joka oli 1929 perustettu liikepankki, joka oli muodostettu yhdistämällä 3 liikepankkia: Länsi-Suomen Osake-Pankki, Tampereen Osake-Pankki ja näiden yhdessä omistama Maakuntain Keskus-Pankki Oy.

1920-09-01 Keskisuomalainen

Virtaa sai 65, 110 ja 220 voltilla. Sähkö- ja Koneliike Oy osti Rantakatu 37:ssä sijainneen talon ja muutti siihen vuoden 1921 alussa. Talo sijaitsi vastapäätä asemaravintolaa.

1920-09-01 Työn Voima

Työväenyhdistyksen kahvila laittoi kilpailutilanteen uusiksi, eivät osallistuneet muiden kahvilanomistajien korotuspäätökseen.

1920-09-02 Keskisuomalainen

Pitkä oli tie ennenkuin stadion lopulta valmistui.
Wikipedia 2020: ”Helsingin olympiastadion on Helsingissä Taka-Töölössä sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion, joka valmistui vuonna 1938 vuoden 1940 olympialaisia varten. Kisat peruttiin toisen maailmansodan vuoksi ja Helsingin olympiastadion sai isännöitäväkseen vuoden 1952 olympialaiset.”

Kesäinen retki luonnon helmaan. Oikeat kupit ja tassit mukana kahvihetkeen.

1920-09-03 Keskisuomalainen

Elävätkuvat-teattereissa esitetyt elokuvat olivat ilman ääntä ja siksi tarvittiin muusikoita soittamaan filmiin sopivaa musiikkia.
Jyväskylän Kesän alkuvuosina oli elokuvateatteri Elohuvissa mykkäelokuvien näytäntöja, joissa kaupungin muusikot soittivat. Kävin itsekin katsomassa/kuuntelemassa filmejä.

1920-09-03 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Juhani Pohjanmies oli 1920–1924 Jyväskylän amatööriorkesterin johtajana ja työskenteli urkurina Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa vuosina 1919-1928. Pohjanmies toimi Jyväskylässä myös oppikoulujen laulun- ja soitonopettajana, säveltäjänä ja kuoronjohtajana, samoin kuin Etelä-Suomen Sanomien ja Keskisuomalaisen musiikkikriitikkona.”

1920-09-04 Keskisuomalainen

Hän, jonka tehtävänä oli kaataa vieraille kupillinen kahvia, täytyi olla todella lihaksikas. Yli kymmenen kiloa painoa yhdelle kädelle.

1920-09-04 Saarijärven Paavo

Meillä on nyt vuonna 2020 tämä korona-epidemia, 1920-luvulla oli pahimpana espanjantauti. Silloin selvittiin, toivottavasti myös nykyisestä epidemia-aallosta.

Tyynellä Jyväsjärvellä soutelua. Näitä vanhanajan kunnon soutuveneitä eipä juuri enään näe, lasikuitua ja alumiinia nykyisin.

1920-09-06 Työn Voima

Aika vähän rikoksia loppujen lopuksi kaupungissa alkoholin suhteen. Juopuneitakin vain kymmenen koko kuukaudessa ja pontikkaakin takavarikoitu vain reilut 8 litraa.

1920-09-11 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Oskar Merikanto oli yksi rakastetuimmista suomalaissäveltäjistä. Hänet tunnetaan erityisesti yksinlauluistaan; kuten Pai, pai, paitaressu; Ilta tuntureilla; Oi, muistatko vielä sen virren; Kullan murunen ja Soi vienosti murheeni soitto sekä pianovalssistaan Kesäillan valssi.”

1920-09-12 Keskisuomalainen

Tätä uutta Sterili-maitoa ei saanutkaan jokaisesta kaupasta, vaan vain määrätyistä myymälöistä ja torilta.
https://www.ruokatieto.fi: ”SUOSIKKIJUOMA 1920-LUVULTA LÄHTIEN
Tuoreesta maidosta tuli Suomessa suosikkijuoma 1920–1930-luvuilla. Sitä käytettiin sekä juomana että ruuanvalmistuksessa. Vielä tuolloin maidon nopea pilaantuminen tarkoitti, että se piti kuluttaa pian lypsämisen jälkeen. Maaseudulla tuoretta maitoa saatiin päivittäin omista lehmistä ja kaupungeissa maitokaupassa käytiin joka päivä.”

Kaunis kuva, ei tarvinne kommentteja…

1920-09-12 Keskisuomalainen

Mitenkähän Otto oli palttoonsa tien ojaan hukannut, taskut täynnä tavaraa. Miksei kysynyt suoraan tuolta ”tunnetulta henkilöltä” omaisuutensa perään.

1920-09-12 Saarijärven Paavo

Wikipedia 2020: ”Anders Robert Streng. s. 12. syyskuuta 1850. Viipuri. Kuollut.17. tammikuuta 1927, Viipuri.
Erosi Jyväskylän postin palveluksesta 29.01.1925.”

1920-09-14 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Iivari E. Koskimies toimi Jyväskylän Seminaarin lehtorina.
Juhani Pohjanmies oli 1920-1924 Jyväskylän amatööriorkesterin johtajana ja työskenteli urkurina Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa vuosina 1919-1928. Pohjanmies toimi Jyväskylässä myös oppikoulujen laulun- ja soitonopettajana, säveltäjänä ja Sirkkojen kuoronjohtajana.”

1920-09-14 Saarijärven Paavo

Kutomaliike aloitti toimintansa Seminaarinkatu 36, muutti sieltä lokakuussa 1923 osoitteeseen Vapaudenkatu 63 ja vuoden 1924 helmikuussa Vapaudenkatu 57:ään, parturimestari Heikki Ollilaisen taloon.

1920-09-15 Saarijärven Paavo

A. Kuvaja osti 13.03.1911 B. Laitisen Sekatavarakaupan ja piti sitä usean vuosikymmenen. Valikoima kasvoi myös elintarvikkeisiin ja hän mainosti niitä ”Hinnat mahdollisimman halvat”.

Jyväskylän Kartta- ja Liikekalenteri 1927.

1920-09-15 Saarijärven Paavo

S. Soinin myymälä oli yksi Jyväskylän monista valmisvaate- ja kangaskaupoista.

Jyväskylän Kartta- ja Liikekalenteri 1927. Liike sijaitsi nykyisen Kilpisenkadun varrella.
Tyylikkät henkilöt Suojatalon kahvilan rappusilla Kilpisenkadulla.

Ensi sunnuntaina uudet uutiset

ELOKUU 16-31

Tällä jaksolla mm. räätäli Elorannan tuomio, kahvipula, kahvilaliikkeet Jyväskylässä, Mattilan synnytyslaitos ym.

Rautatatien valmistuttua Jyväskylään 1897 vesiliikenteen merkitys väheni ja muuttui sotien jälkeen lähes kokonaan huviliikenteen puolelle. Jyväskylän satama sijaitsi 1980-luvun alkuun asti Vaasankadun alapäässä. Kuva mökkimme seinällä.

1920-08-16 Työn Voima

Vero, joka maksettiin paikkakunnan verosääntöjen mukaisesti voina. Aikamoinen määrä voita kirkkoherralle tuosta verosta kertyikin, kymmenkunta kylää, lehmiä varmaan joka talossa ja jokaisesta lehmästä kertyi puoli kiloa voita.

1920-08-17 Saarijärven Paavo

Eloranta perusti tammikuussa pukimotehtaan Harjukatu 14:ta, ollen suurin vaatehtimo Jyväskylässä.
Näin sitä saattaa tapahtua oikeassa elämässä, huipulla tuulee ja sieltä kaatuu rytisten maahan, tässä tapauksessa kuritushuoneeseen.

1920-Torikojuja Kunnallistalon edessä, Jaakko Rusanen, valokuvaaja 1920–1929, Keski-Suomen Museo

1920-08-17 Työn Voima

Oskari Kiljusella oli ”Keski-Suomen Liiketoimisto”, joka välitti kaupunkitaloja. Hän osti myöhemmin talon Taulumäeltä, johon muutti itse asumaan.

1920-08-19 Keskisuomalainen

Tämä ruokala pysyikin paikallaan pitkään, ollen yksi kaupungin suosikkiruokaloista ja se sijaitsi nykyisen Gummeruksenkadun ja Hannikaisenkadun kulmassa.

1920-08-19 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Arvo Henrik Ylppö (27. lokakuuta 1887 Akaa – 28. tammikuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, lastentautiopin professori, arkkiatri ja suomalaisen neuvolajärjestelmän isä. Kansainvälisesti Ylppö tunnettiin keskostutkimuksistaan.
Ylppö palasi Suomeen 1920-luvulla, ja toimi Helsingin yliopistossa ensin lastentautiopin dosenttina, sitten professorina 1925–1957. Yliopistoviran ohella hän oli Helsingin yleisen sairaalan lastenosaston ylilääkäri ja Lastenlinnan ylilääkäri.”

1920-08-19 Saarijärven Paavo

Nyt en oikein ymmärtänyt, jotenkin liittyy hääseremonioihin. Hääpariko tuota piippua juhlassaan sitten poltteli?!

1920-08-20 Saarijärven Paavo

Vuolaat ovat viinavirrat olleet koko Suomessa, paikallisissa lehdissä on harva se päivä näitä ”rojun” valmistajien keitoksien hävittämisiä uutisoitu.

Katunäkymä Kauppakadulta. Kuvaaja Valokuvaamo Päijänne Keski-Suomen museo

1920-08-20 Työn Voima

Nokia-tuotemerkki oli kova sana jo 1920-luvulla. Nokian kalosseja myivät useat kenkä- ja nahkaliikkeet Jyväskylässä.

1920-08-22 Keskisuomalainen

Sanomalehtien uutisten taustatiedot eivät aina olleet ajantasalla, niinkuin tässäkin kansalaisille tärkeässä kahvin saamisessa. Kahvi oli kortilla ja jos siitä olisi tullut pulaa, niin mustanpörssin kauppahan olisi taas tienannut reilusti lisää pimeää tuloa.

1920-08-23 Työn Voima

”Ruokalaisia otetaan kuukausi tai viikkomaksulla.” Minkähän suuruinen maksu näille ruokalaisille maksettiin käynneistään?

1920-08-24 Keskisuomalainen

Wikipedia:
”Johan Fredrik Karpio 24. elokuuta 1870.
Vanhemmat: Fredrik Gretanpoika Karpio ja Elisabeth Andersdotter Kramsu”.
Spets-sukunimi vaihtui Karpioksi toukokuussa 1906. Karpiot ovat edelleen Jyväskylässä tunnettuja.

1920-08-24 Keskisuomalainen

Elorannan pukimon johtaja oli tuomittu kuritushuoneeseen yli kolmeksi vuodeksi petoksista ja näin toiminta siirtyi uudelle omistajalle.

Kauppakadun alapää, Valokuvaamo Päijänne, Keski-Suomen Museo

1920-08-24 Saarijärven Paavo

Tapahtumia Jyväskylässä….

1920-08-26 Keskisuomalainen

Kaupungin kahviloita ja ruokapaikkoja.

1920-08-27 Työn Voima

Räätälit kilpailivat hyvillä, erikoisilla kankailla ja hyvällä palvelulla.

1920-08-28 Saarijärven Paavo

Synnytyssairaala muutti Mattilanpellolle, Mattilan talon päärakennukseen, jossa se toimi aina keskussairaalan perustamiseen asti vuoteen 1954.
Mattilassa on myös blogin pitäjä syntynyt v. 1947.
Kuokkalan Kartano oli silloisen Jyväskylän maalaiskunnan asukkaiden synnytyssairaala.

1920-08-28 Saarijärven Paavo

Ainolan tanssi-illat olivat suosittuja jo 1920-luvulla. Kuljetus tapahtui satamasta veneillä Ainolan rantaan ja takaisin.

Parturimestari Heikki Ollilainen

1920-08-29 Keskisuomalainen

Uusi saippua keksitty, mitähän liuottimia siihen on lisätty, ei tavallinen saippua irroita kovin helposti öljyjä ja värejä käsistä. Varmaankin on toiminut, mutta ehkä saippua-sana on hieman liioitteleva.

1920-08-31 Keskisuomalainen

Erikoinen kieltolaki Virossa, jokainen 20-v mies sai kuukausittain joko spriitä puoli tuoppia tai valmista viinaa tuopillisen.

1920-08-31 Saarijärven Paavo

Skogman & Calamnius oli ”Asianajo-, Metsä- ja Liiketoimisto”.
tämä huutokauppa pidettiin parturimestari Heikki Ollilaisen talossa Vapaudenkatu 57:ssä.

1920-08-31 Työn Voima

Toivo Kuula murhattiin Viipurin Seurahuoneella v. 1918, käsirysyn jälkeen häntä ammuttin revolverilla päähän ja hän kuoli sairaalassa 18.5.1918.
Tapausta tutkittiin pitkään, mutta ketään ei saatu tuomituksi. Pääepäillyt kuolivat oudoissa olosuhteissa tutkinnan aikana.

Sunnuntaisin uudet uutiset

Laita viesti sivustosta kavereille Facebook´iin