HUHTIKUU 16-30

Nyt tarkastellaan mm. Otto Willen matkustelua, Hannes Kolehmaisen lausuntoa, Naiskuoro Vaput täyttää vuosia ja paljon muitakin asioita vuoden 1920 huhtikuulta.

1920-04-16 Keskisuomalainen

Onneksi ei enää tarvitse naisille ostaa tuollaisia hattuja, vararikkoon sitä menisi noilla hinnoilla. Aikanaan tämä hattumuoti oli erittäin tärkeä meneville naisille. Kevät-, kesä-, syys- ja talvihatut vuosittain hankinnassa, siinäpä herrojen lompakot tyhjenivät.

1920-04-16 Keskisuomalainen

Kenellekköhän nämä musertajat olivat tarkoitettu? Perintätoimistot ehkä tarvitsivat silloin tällöin luunmusertajaa perintätoimissaan, kakkukokit kakunmusertajia pilalle menneiden kakkujen tuhoamiseen…

1920-04-16 Keskisuomalainen

Tanner oli nauttinut epäpuhdasta pontikkaa ja sai sairaskohtauksen jolloin kehon oikea puoli halvaantui. Parantui kuitenkin tästä myöhemmin.

Kuva: Kunnallistalo yövalaistuksessa, Jaakko Rusanen, valokuvaaja 1920, K-S Museo. Valokuvaamo Päijänne.

1920-04-16 Saarijärven Paavo

Wikipedia 2020:”Juho Pietari ”Hannes” Kolehmainen, tunnetaan myös nimellä Johannes Petteri Kolehmainen (9. joulukuuta 1889 Kuopio – 11. tammikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen (1921 myös Yhdysvaltain kansalainen) kestävyysjuoksija ja viisinkertainen olympiamitalisti, johon yhdistetään usein Suomen Urheilulehden 1939 keksimä ilmaus ”Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle””
http://itsenaisyys100.fi/: ”Etenkin työväenliikkeen vasemmalla laidalla Kolehmainen näyttäytyi kuitenkin 1920-luvun alussa antisankarina, joka oli ”köyhyydessä kasvanut työväenluokan luopio”. Hän ei ollut niittänyt mainetta suinkaan koko kansalle, ”vaan nimenomaan sille valkoiselle valtaluokalle, joka niin paljon vuodatti viatonta työläisverta ja koetti ulkomaita myöten tehdä henkiin jääneistä työläisurheilijoista pelkkiä ryöstäjiä ja murhamiehiä”.

1920-04-20 Keskisuomalainen

Anton Fredriksonin omistaman suuren huvilan alueelta Jyväskylän Paloniemestä tämä muuripata oli varastettu.

1920-Perhe lakaisemassa katua Gummeruksenkadulla, Jaakko Rusanen, valokuvaaja 1920–1929, K-S Museo

1920-04-20 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Onni Fredrikson oli isänsä perustaman A. Fredrikson Oy:n toimitusjohtajana 1913–1953. Hän sai kauppaneuvoksen arvon 1947. Fredrikson toimi myös Ruotsin varakonsulina. Fredriksonin yrityksen palveluksessa oli 1900-luvun alussa noin 80 henkilöä, 1920-luvulla yli 100 henkilöä ja 1950-luvulla yli 200 henkilöä. Enimmillään Fredriksonilla oli työntekijöitä 485 vuonna 1970. Yhtiöllä oli myös omat vähittäismyymälät Helsingissä, Viipurissa ja Oulussa mutta ne lakkautettiin jo 1930-luvulla.”

1920-04-20 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Vappujen juuret ulottuvat vuoteen 1906, jolloin pieni joukko naisia perusti kuoron Jyväskylässä. Kuoroa johti laulunopettaja Alli Hannikainen, säveltäjä P.J. Hannikaisen vaimo. Vapaamuotoisiin harjoituksiin kokoonnuttiin kuorolaisten kodeissa. Kuoroa kutsuttiinkin Kotikuoroksi. Yleisölle naiset esiintyivät aina vappuaamuna Harjun silloisella näkötornipaviljongilla. Vuonna 1910, kun kuoro halusi ryhtyä toimimaan ”oikeana kuorona”, se otti uudeksi nimekseen Vaput.”

1920-04-20 Saarijärven Paavo

Saarijärven Paavon mielipidekirjoitus. Tottahan se oli, jos kaksi tunnetuinta julkista saunaa lopettaa toimintansa, niin missä sitä sitten löylyn makuun pääsisi.

1920-04-21 Työn Voima

www.arkistot.info: ”Työn Voima oli Jyväskylässä vuosina 1906–1959 ilmestynyt sosialidemokraattinen sanomalehti. Se ilmestyi ensin vuosina 1906–1918 nimellä Sorretun Voima. Sisällissodan jälkeisessä vasemmistovastaisuuden aallossa lehti lakkautettiin ja se pääsi ilmestymään uudelleen vasta helmikuussa 1919 nimellä Työn Voima.”
https://jty.fi/: ”1920 Työväentalolla toiminut Työn Voiman toimitus siirtyi omiin tiloihin, mikä mahdollisti ravintolatoiminnan laajentamisen. Työväen Näyttämö sai päätoimisen johtajan. Kahden vuoden kuluttua palkkalistoille tuli lisäksi kolme näyttelijää ja musiikin ohjaaja.”

1920-04-22 Keskisuomalainen

Onni Kilpikoski oli tunnettu kauppias Jyväskylässä, polkupyörien myynnin lisäksi hän valmisti myös laadukkaita suksia.
Kuva Kilpikosken esitteestä

1920-04-22 Saarijärven Paavo

Jyväskylän kaupungin hallinnassa oli seuraavat puistoravintolat; Sähkötehtaan rantakahvila, Isolla laivasillalla oleva, Lounaispuiston kesäravintola, Harjun huvila ja kirkkopuiston wesimyymälä. Näiden paikkojen vuokraukset myytiin huutokaupalla.

1920-04-23 Keskisuomalainen

Kuomureki (ruots. sufflett) hevosvetoiset rattaat; 2 ajoneuvon kuomu. Sufflett vossikoilla täytyi olla paitsi hyvät hevoset myös pietarilaismalliset ajopelit, siis kesällä troska ja talvella kasanskireki.
Kasanskireki = pieni kaarevakeulainen ajelureki, venäläisperäinen murresana.

1920-04-24 Keskisuomalainen

Kokki ja navetta-apulainen samassa paketissa. Silloin vielä oli normaalia pitää lehmiä ja muita eläimiä kaupunki-alueella.

1920-04-24 Saarijärven Paavo

K-S Museo: ”Jyväskylän pitäjän suojeluskunta muodostettiin syksyllä 1917 yhdessä Jyväskylän kaupungin suojeluskunnan kanssa. Jyväskylän pitäjän suojeluskunnan lipussa on keskellä auringonnousussa maata kyntävä mies. Lipun alaosaan on kirjailtu palava kirkko. ”
Opettaja ja valistusupseeri Martti Korpilahti oli yksi Jyväskylän ja Keski-Suomen musiikkielämän näkyvimmistä hahmoista 1920–30-luvuilla.
Juhani Pohjanmiehen sävellystuotanto koostuu kantaateista, noin 40 kuorolaulusta, 95 lastenlaulusta, näytelmämusiikista, hengellisistä duetoista sekä piano- ja urkuteoksista. Hän on säveltänyt muun muassa tämän Jyväskylän suojeluskunnan marssin.

1920-04-25 Keskisuomalainen

Taas O. W. Kuusinen lehtien palstoilla. Olisikohan nyt jo Venäjällä, vaikka epäilevät kuitenkin pääsyä rajan yli.

1920-04-28 Keskisuomalainen

Pari päivää ehti mennä, kun taas Kuusinen palstoilla. Nyt hänen tiedetään varmasti olevan Hollannissa työskennellen sikäläisten kommunisten parissa.

1920-04-29 Saarijärven Paavo

www.ess.fi: ”Miten vappukukka tuli Suomeen? Idean toi Suomeen helsinkiläinen pankkineiti Greta Klärich, joka tutustui Göteborgissa Maitopisara-aatteeseen. Aatteen ideana oli vähentää korkeaa imeväiskuolleisuutta hygieniaa parantamalla.”
Nykyisin vappukukka kukkii Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Samfundet Folkhälsanin lastensuojelutyön hyväksi.

1920-04-30 Saarijärven Paavo

http://mosaiikki.info/lehdet_fi.php?id=2012_75_nikolainkulma

Nikolainkulman historia
1899 Kesäkuussa Hotelli Wahlgren avattiin yleisölle
1910 Wahlgren myi tontin ja hotellin ravintoloitsija Emil Rundqvistille, jolloin nimeksi tuli Hotelli Jyväskylä
1913 Ravintoloitsija Israel Viik osti tontin
1914 Keski-Suomen Anniskelu Osakeyhtiö osti tontin ja hotellin, jolloin sen nimeksi tuli Hotelli Monopoli
1919 Uudeksi omistajaksi tuli Jyväskylän kaupunki, hotelli ristittiin Kaupunginhotelliksi
1939-1945 Rakennus toimi sotasairaalana
1946 Kaupunginhotelli jatkoi toimintaansa
1959 Kaupunginhotelli lopetti toimintansa
1960 Keski-Suomen lääninhallitus muutti taloon
1972 Lääninhallituksen tilalle tuli kaupungin koulutoimisto ja rakennusviraston talo-osasto
1994 Jyväskylän seudun matkailupalvelu muutti alakertaan
1999 Nikolainkadun varrelle Nikolai Wahlgrenin rakennuttama talo ristittiin Nikolainkulmaksi
2001 Matkatoimisto Jyväskylään! Oy, Kuluttajaneuvonta ja Jyväskylän kulttuuritoimen keskus muuttivat taloon.
2009 Mosaiikki ry:n Työllistämisneuvonta muutti taloon

1928 Jyväskylän kaupungin kartta ja liikekalenteri

…jatkuu ensi sunnuntaina…

HUHTIKUU 01-15

Tällä viikolla mm.: Mannerheim saapuu Jyväskylään, A. Tannerin laulajaiset, Mattilan tila synnytyslaitokseksi, tulipaloja Jyväskylässä.

1920-04-01 Saarijärven Paavo

Kenraalin saapuminen pikkukaupunkiin oli suuri tapaus. Kaupunkilaisia kehotettiin saapumaan asemalle sen Haapamäen puoleiseen osaan, jotta juhlallisuuksille olisi tilaa itse asemalla.

Tähän ilmoitukseen Saarijärven Paavo ilmoitti seuraavana päivänä uutisen olleen Aprillipila. Useat henkilöt olivat aseman seutuvilla odottaneet Mannerheimin junaa, kunnes totesivat tulleensa huijatuksi.

1920-04-01 Työn Voima

Sokerista oli pulaa. Muutaman kilon takia laitettu haku lehteen, pontikan keittoon tarvittaisiin huomattavasti enemmän sokeria.

https://agricolaverkko.fi/ : ”Monien tavaroiden tuontimäärä laski jyrkästi jo ennen vuotta 1917. Näistä mainittakoon kahvi, sokeri, malmit, sementti, kivihiili, koksi, lannoitteet ja alkoholijuomat. Kahvipula yllätti suomalaiset talvella 1916, kun Ruotsi ei enää päästänyt Brasiliasta Englannin kautta hankittua kahvia Suomeen. Sokeripula taas johtui pulasta Venäjällä, minkä vuoksi Suomeen ei saatu sovittuja määriä. Kahvin ja sokerin puute olivat osa laajempaa elintarvikeongelmaa, joka jauhojen loppuessa muuttui varsinaiseksi puutteeksi ”

1920-04-01 Työn Voima

Wikipedia 2020: ”Johan Alfred ”Affu” Tannerin humoristisiin kuplettiesityksiinsä kuuluivat eri ammattikuntia ja poliittisia tapahtumia parodioivat esiintymisasut sekä eleet. Hän kirjoitti tekstit yli sataan kappaleeseen ja levytti vuosina 1911−1926 yhteensä 65 kuplettia. Tannerin kappaleita ovat muun muassa ”Kulkurin valssi”, ”Kalle Aaltonen”, ”Muistiinpanoja vosikan renkinä ollessani” ja ”Orpopojan valssi”. Tanner kuoli tuberkuloosiin vain 43-vuotiaana vuonna 1927.”

1920-04-02 Saarijärven Paavo

Kaupunki perui Raivion talon ostamisen, koska sai hankittua itselleen Mattilan kartanon, johon päätettiin perustaa synnytyslaitos.
Keskisuomalainen 21.04.2017: ”Jyväskylän kaupungin synnytyslaitos oli aluksi osoitteessa Kauppakatu 31. Se tuhoutui tulipalossa 1899. Synnytyslaitos muutti Toivolan pihaan ja oli siellä vuoteen 1920. Mattilan tilan päärakennus tuli sitten kaupungin synnytyslaitokseksi Mendelininkadulla Mattilanpellolla. Laitos toimi siellä siihen asti, kunnes keskussairaala valmistui vuonna 1954 ja sinne tuli synnytysosasto.”
Allekirjoittanut on myös syntynyt Mattilassa vuonna 1947.

Työn Voima -lehden toimitalo Puistokatu 1. Valokuvaamo Päijänne 1920–1925. Keski-Suomen museo

1920-04-07 Keskisuomalainen

Markkinat olivat yleisön mieleen, oli joukko Helppo-Heikkejä, jotka viihdyttivät aikuisia ja lapsille oma karuselli. Väki paikalla lähinnä tyhjäntoimittamista varten!?. Ja tietysti myös korpirojun myyjiä ja nautiskelijoita; Pontikkaa on useimmiten keitelty korvessa metsän piilossa, ja sillä on monia lempinimiä, kuten ”korpikuusen kyynel” ja ”korpiroju”. Sana pontikka tulee mahdollisesti ruotsinkielisestä sanasta pontak, joka 1700-luvulla tarkoitti ranskalaista pontaque-nimistä bordeaux-viiniä.

1920-04-07 Työn Voima

Kieltolaki tuli voimaan 1. päivä kesäkuuta vuonna 1919. Viinateollisuus kukoisti 1920-luvulla, viikottain oli lehdissä artikkeleita eri puolilla Keski-Suomea hävitetyistä keittimöistä.
https://www.kirkkojakaupunki.fi/ : ”Koko 1920-luvun Suomessa oli voimassa kieltolaki. Alkoholijuomia ei saanut myydä, tuoda maahan, valmistaa eikä varastoida muutoin kuin lääkinnällisiin, tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Yhden poikkeuksen kieltolaki salli alkoholijuomien tarjoilussa: ehtoollisviiniä sai jakaa kirkoissa entiseen tapaan. Eikä tätä poikkeusta tarvinnut edes perustella lääkinnällisellä käytöllä, vaikka ehtoollista on vanhastaan kutsuttu ”kuolemattomuuden lääkkeeksi”.”

1920-04-08 Saarijärven Paavo

Wikipedia 2020: ”Jalmari Juhani Aleksanteri Pohjanmies, vuoteen 1905 asti Lindfors, (19. elokuuta 1893 Helsinki – 22. marraskuuta 1959 Hollola). Hän työskenteli Jyväskylän amatööriorkesterin johtajana (1920-24), urkurina ja soitonopettajana (1919-1928), säveltäjänä, urkutaiteilijana ja kuoronjohtajana.”

1920-04-08 Saarijärven Paavo

Kuvassa Jyväskylän vapaapalokunta poseeraa lähtövalmiina paloaseman edessä, nykyisen Yliopistonkadun varrella. Vpk-talon keskellä kohoaa letkutorni, jonne märät letkut ripustettiin käytön jälkeen kuivumaan. Keski-Suomen museon kuva-arkisto.
Ksml 23.10.2014: ” Jyväskylässä on ollut vapaaehtoista palovartio- ja sammutustoimintaa vuodesta 1838 lähtien, eli se alkoi vuosi kaupungin perustamisen jälkeen. Toiminta ei kuitenkaan ollut järin menestyksekästä ennen kuin kaupunkiin saatiin vakituinen palokunta vuonna 1922.

1920-04-08 Työn Voima

Jyväskylän Metallityöväen ao.026. : ”Metallimiesten toiminta alkoi vuonna 1906, jolloin tänne perustettiin Suomen Metallityöntekijäin Liiton Jyväskylän metalliosasto 10. Osaston toiminta oli aluksi varsin vaimeata, mutta vilkastui 1910-luvun loppupuolella ja osasto saavutti vuona 1917 57 jäsenen määrän.”

Tyypillinen kodin keittiö 1920-luvulla. Ollilaisten kokoelmat.

1920-04-09 Saarijärven Paavo

Suomenkielisen kupletin synty ajoittuukin 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen, ja vasta Tanner kehitti siitä omaleimaisen estradityylin, johon kuului taiturillinen koreografia, klovnimainen ilmehtiminen ja huomiota herättävä rekvisiitta. Aikaisempi ura telinevoimistelijana helpotti lavatyöskentelyä. Tanner tuli kuuluisaksi erityisesti pantomiimeistaan ja näyttämöparodioistaan.

1920-04-11 Saarijärven Paavo

 Kirjastot.fi: ”Murresana teija (= karjakko, navettapalvelija), jota vastaa ruotsalainen murresana deja.”

1920-04-11 Saarijärven Paavo

Savustettuja kinkkuja, oispa makoisaa syötävää, osa taisi kärähtää kunnolla.
Osuusteurastamot perustivat vuonna 1918 Suomen Karjakeskuskunta -nimisen osuuskunnan, myöhemmin nimeksi Karjakunta.

Pyykinpesijöitä Jyväsjärven rannalla Gustaf Albert Stoore, Keski-Suomen Museo

1920-04-12 Työn Voima

Wikipedia 2020: ”Espanjan taudin neljäs aalto tammi-helmikuussa 1920 vaikutti voimakkaimmin Lapissa.  Inarissa joka kymmenes asukas menehtyi tuolloin espanjantautiin. Tautiin sairastui Suomessa yli 90 000 henkilöä vuonna 1918, yli 50 000 vuonna 1919 ja vielä yli 70 000 vuonna 1920 eli yhteensä ainakin 210 000 ihmistä. Espanjantautiin kuoli vuosina 1918-1920 yhteensä arviolta noin 20 000 suomalaista.”

1920-04-14 Keskisuomalainen

Parturimestari Heikki Ollilainen toimi Jyväskylän kaupungin Käsityöläisyhdistyksen jäsenenä 1898, johtokunnassa 1909-1948. Yhdistyksen varapuheenjohtajana 1910-1923 ja puheenjohtajana 1924-1938. -Jyväskylän kaupungin Käsityöläisten Eläkekassan johtokunnan puheenjohtajana 1903-1941, jolloin kassa lakkautettiin.

Sunnuntaisin lisää uutisia.