Kategoria: 1920 Kesäkuun lehtileikkeet

KESÄKUU 16-30

TAPAHTUMIA JYVÄSKYLÄSSÄ KESÄKUUSSA 1920

1920-06-17 Keskisuomalainen

Näitä keskinäisiä ”pilkkakirjoituksia” on jatkuvasti sekä porvareiden että Työn Voiman lehdessä. Aina löytyi jokin juttu, mistä oli hyvä kirjoittaa jonkinlainen negatiivinen lausuma.

1920-06-19 Keskisuomalainen

”Korpiviinan” valmistus alkoi siirtyä jo taajamiinkin. Ensimmäinen Jyväskylän kaupungin alueella toiminut tehdas loppui lyhyeen, yhden satsin ehtivät tehdä, ennenkuin poliisit keskeyttivät tuottavan tehtailun. Ja taas keittäjämestarina oli toiminut nainen, Lydia Seppäläinen, joka joutui vastaamaan tästä tehtailusta.

1920-06-20 Saarijärven Paavo

Pitkät työpäivät olivat poliiseilla ja vapaapäivä oli vasta joka 8. päivä. Ylempiarvoiset poliisit tekivätkin sitten työnsä ilman vapaapäiviä.

1920-06-22 Keskisuomalainen

Nopeaa toimintaa taiteilijalla, kesäkuun ensimmäisenä päivänä kihloihin ja nyt 21.6 vihittiin avioliittoon.

1920-06-22 Keskisuomalainen

Louhi-orkesterin konserttimatka Suomeen vuonna 1920. Louhi-yhtyeen mukana oli monia turisteja, itse asiassa yhteensä 400. Kaupungeissa ja maaseudun kylissä järjestettiin yli 30 konserttia kesä-, heinä- ja elokuussa.

1920-Maisema Mäki-Matinkadulta, Jaakko Rusanen, valokuvaaja 1920–1929, K-S Museo

1920-06-22 Työn Voima

Olikohan tämä Liipolan pukimo ensimmäinen erityisesti lasten vaatetukseen erikoistunut myymälä Jyväskylässä.

1920-06-23 Keskisuomalainen

Suomen ihana kesä ja juhannus. Muurame on näköjään ollut kaupunkilaisten suosima kesäpaikka, nyt juhannuksena Muuramen Nuorisoseura oli järjestänyt iltamat, jonne oli oikein laivakuljetus kaupungista.

1920-06-23 Keskisuomalainen

Onkohan Nokian miehet olleet jo silloin asialla, kännykän esimallia jo vuonna 1920 on esitelty Helsingin Messuilla. Minkähän takia sotaministeriltäkin on pyydetty lausuntoa?

Puhelin- ja sähköjohtojen vetoa 1920-luvulla.

1920-06-23 Saarijärven Paavo

http://www.paijanteenlaivurit.fi/alusrekisteri/alusten-historiatiedot/taru-historia
S/S TARU
Matkustajalaiva, rakennettu Lehtoniemen Konepajalla Varkaudessa 1920.
Pituus 24,73 m, leveys 5,37 m, syvyys 2,49 m.
Kantavuus 111,61 tn(Brutto), 54,61 tn(Netto)
Koneteho 150 ihv, iskumäärä 225 kertaa/min
Nopeus: 10,5 solmua
Kulutus: 0,85 kuutiota/h halkoja
Matkustajamäärä: 140
Hankintahinta vuonna 1920 oli 557 000 mk

1920-lukua Jyväskylän Lyseon poikia.

1920-06-23 Työn Voima

Työväen Juhannusjuhlat olivat Wuorelassa, jonne kuljetus oli kahdella aluksella, Sisko ja Toimi.

1920-06-26 Keskisuomalainen

Kuulutukset olivat 12.06.1920. Herman Vehmas omisti ”Seurahuonekahvila”-nimisen ruokapaikan kaupungissa.

1920-06-27 Keskisuomalainen

Amerikan suomalaisten orkesteri ei viettänyt aikaansa kovin pitkään Jyväskylässä. Iltapäivällä neljän maissa saapuivat. Asemalta suoraan Rantapuiston ravintolaan juhlapäivälliselle, sieltä kello kuudeksi Lounaispuistoon konsertin pitoon ja pikainen kierros kaupungilla. Louhi laiva vei heidät puolilta öin Jämsään, jossa seuraava konsertti.

Herrat kirkkopuistossa. Kuva Keski-Suomen Museo. Suomen Pankin taloa ei vielä ollut ja Säästöpankin talokin oli vain 5-kerroksinen.

Jatkuu ensi sunnuntaina

KESÄKUU 01-15

Jyväskylän tapahtumia: rautatiekirjakauppa, Mitro, Saunalaitos, Suojeluskunta ym.

Parturimestari Heikki Ollilainen ja tyttärenpoikansa Antti Bengts soitinliikkeensä edustalla.

1920-06-01 Keskisuomalainen

Saunalaitos Kiuas perustettiin Jyväskylään marraskuussa 1912 ja oli silloin kaupungin hienoin ja monipuolisin saunalaitos. Yläkerran ”paremman puolen” tiloissa oli mm. taiteilija Jonas Heiskan kaksi taideteosta seinillä. Myös muiden palvelujen ohella siellä oli myös höyrykaappi.
Työn Voima-lehti osti tämän rakennuksen toukokuussa 1920 ja aikoi sijoittaa siihen lehtensä painon ja toimituksen.

1920-06-01 Keskisuomalainen

Hieno tarjous; ilmainen laivamatka Jyväskylästä Kinkomaalle. Mitähän matkustajat, jotka jäävät laivaan, onkohan heille mitään ohjelmaa, vai viekö laiva heidät takaisin kaupunkiin.?

1920-06-01 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Taiteilija Jonas Heiska s. 13.10.1873, Jyväskylän maalaiskunta, kuollut 03.03.1937. Maikki Aro pianonsoiton opettaja (1889–1961) kanssa. Heidän tyttärensä oli kuvataiteilija ja kuvaamataidon opettaja Vappu Heiska (1921–1993).”

1920-06-01-Keskisuomalainen

Ymmärrän kyllä, että naisten ja miksei miestenkin kesäkenkiä myydään keväällä, mutten ole aiemmin törmännyt hevosten kesäkenkien myynti-ilmoituksiin.

Jyväskylän uimalaitos Jyväsjärven rannalla, taustalla rautatie.

1920-06-03 Keskisuomalainen

Tämä puusepänliike sijaitsi Cygnaeuksenkatu 12:sta. Samassa osoitteessa aloitti puusepänliike M.I. Blom 30.11.1920.
Einar Bäckström puukotti isäänsä J.E. Bäckströmiä Harjukadun asunnossa lokakuussa 1920, J.E.B. kuoli myöhemmin sairaalassa.

1920-06-03 Saarijärven Paavo

apteekki.fi: ”Muurahaisia ja muurahaisten munia on ilmeisesti hyvin kauan käytetty sekä ravinnoksi että lääkkeeksi. Muurahaisia ja muurahaisenmunia on spriihin sekoitettuna käytetty pitkään muun muassa lihaslinimenttinä ja reumatismiin. Kramppien ja suonenvedon hoidostakin löytyy mainintoja. Proteiinirikkaita muurahaisten munia on myös käytetty ravinnoksi joko sekoitettuna johonkin tai sellaisenaan esimerkiksi paahdettuna.”

1920-06-05 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Karl Adolf Kovero (8. kesäkuuta 1845 Teisko – 5. huhtikuuta 1929 Jyväskylä) oli suomalainen lyseon lehtori, kirjailija ja kääntäjä.
Hänen poikansa Huugo Einari August Kovero (10. joulukuuta 1892 Jyväskylä – 21. kesäkuuta 1976 Jyväskylä) oli suomalainen lyseon lehtori ja runoilija.” Hän toimi myös bloginpitäjän suomenkielen opettajana Jyväskylän Lyseossa 1960 luvun alussa.

1920-06-08 Keskisuomalainen

Ei Jonni heittänyt Jyväskylässä maailmanennätystä.
Wikipedia 2020: ”Antwerpenin olympiakisoihin 1920 Myyrä lähti ennakkosuosikkina. Kisapäivän aamuna yhdysvaltalaisen James Lincolnin keihäs kuitenkin lipesi ja osui Myyrää olkapäähän. Vammastaan huolimatta Myyrä voitti olympiakultaa 65,78 metrin heitolla.”

Heikki Ollilaisen huvila ”Louhela” Halssilassa

1920-06-08 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Vuonna 1903 Mitro muutti Jyväskylään, missä perusti ison kankaiden tukku- ja vähittäisliikkeen. Myöhemmin hän perusti Jyväskylään pukutehtaan ja ompelimon. Mitro omisti kumppaneineen Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuus Oy:n, josta tuli sittemmin Oy Tikkakoski Ab. Kauppaneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 1942. Aleksei Mitron sukujuuret ovat Vienan Karjalassa, Uhtuan pitäjän Enonsuussa. Mitron isoisän isä oli rikkaudestaan kuuluisa Enonsuun Dmitrei, jonka mainitsi mm. Elias Lönnrot. Mitron isä oli entinen laukkukauppias Ivan Mitrofanoff, jolla oli kauppaliikkeitä ympäri Pohjoismaita, ja äiti laihialainen Maria o.s. Hukka.”

1920-06-08 Saarijärven Paavo

Ja jälleen raittiusvalvojat löysivät viinatehtaan. Näitä ilmoituksia on lehdissä viikoittain. Nyt näyttää mestarina toimineen vanha tekijä ”Viina-Riitta”

1920-06-09 Keskisuomalainen

Samassa talossa toimi myös Eino Nyyssölän asianajotoimisto, johtajana senaattori K. Auer. Aiemmin oli talon kirjoissa myös opiskelija Alvar Aalto.

Normaali olohuone 1920-luvulla. Vapaudenkatu 57, Heikki Ollilaisen albumista.

1920-06-09 Saarijärven Paavo

Näinhän se menee, ei ne tarveaineiden ja työpalkkojen nousut kaikkia korotuksia selitä, vaan mukana oli silloin ainainen voitonhimo.

1920-06-09 Keskisuomalainen

1920-06-10 Työn Voima

Työväen lehdet seurasivat tarkaan lehtien myynmtipaikkoja, että niissä pitäisi olla myös heidän sanomalehtiään.
Wikipedia 2020: ”Rautakirjan historia alkaa vuonna 1910 perustetusta Rautatiekirjakauppa Osakeyhtiöstä, jonka suurimmat omistajat olivat Otavan, Werner Söderströmin, Uuden Suomettaren ja Hufvudstadsbladetin kustantamot. Nämä kustannusyhtiöt perustivat Rautatiekirjakaupan myydäkseen kirjallisuutta ja sanomalehtiä Suomen rautatieasemilla. Yhtiö avasi ensimmäisen toimintavuotensa aikana 36 asemakioskia ja aloitti myös sanomalehtien myynnin junissa sekä alkoi myös jälleenmyydä lehtiä ja kirjallisuutta tukuittain.”

1920-06-13 Keskisuomalainen

Paikkana Kammosen talo, samassa rakennuksessa toimi myös elokuvateatteri Opiksi ja Huviksi. Tämä rakennus siis nykyisen Gummeruksenkadun ja Kauppakadun kulmassa.

1920-06-15 Saarijärven Paavo

Ja taas uusi vaatetusliike, edellinen avattiin eilen ja nyt Y. R. Salmela avaa omansa Kauppakadun yläpäähän. Vaatetusliikkeitä alkoi olla Jyväskylässä jo riittävästi, kilpailu kiristyi ja katteet pienenivät.

Ensi sunnuntaina uusia uutisia.