SYYSKUU 16-30

Tässä blogissa mm. Jyväskylän Kenkätehdas, Rauha Hirvisen ruokala, Ivan Mitrofanoff, Puistokadun ongelmia jne

Harjun portailla. Heikki Ollilaisen albumista

1920-09-16 Keskisuomalainen

Ensimmäinen kahvila/ruokala joka tarjoaa ruokaa myös kotiin vietäväksi.

1920-09-16 Keskisuomalainen

Yhtiön nimenä oli ”Jyväskylän kenkätehdas K.W. Leino ja K:t”. Yhtiön myymälä siirtyi KOP:n taloon Kauppakadulle syksyllä 1920.
K.W. Leinon jalkineliike sijaitsi aiemmin Asemakatu 8:ssa. Tämä Leinon myymälä muutti myös KOP:n tiloihin kesäkuussa 1923.

1920-09-16 Saarijärven Paavo

Liike avattiin syyskuussa 1920, Riku Vallenberg myi sen Otto Heinolle syyskuussa 1922, joka jatkoi liikettä omalla nimellään.

1920-09-17 Keskisuomalainen

Pitkään toiminut Alhon Paperikauppa myytiin K.A. Kokkoselle, Kokkonen omisti jo Weilin & Göös-kirjakaupan. Liike jatkoi toimintaansa samassa osoitteessa Kilpisenkatu 10.

1920-09-17 Keskisuomalainen

Rauha Hirvinen aloitti ruokatarjoilun jo vuonna 1911 Åhlundin talossa. Nikolainkatu 57 hän muutti helmikuussa 1913. Talon omisti parturimestari Heikki Ollilainen. Kadun nimi muuttui Vapaudenkaduksi.

1920-09-17 Keskisuomalainen

Emil Kankainen aloitti Jyväskylässä sekatavaramyymälällä ja erikoistui sitten enemmän lankoihin ja kankaisiin.

1920-09-17 Keskisuomalainen

Mitrofanoffin liikkeellä on pitkät perinteet, aloitti toimintansa Laihialla 1876 ja Jyväskylässä 1904 alussa.
Alussa se toimi Nikolainkadulla ”Pumpuli ja Villateollisuuskauppa”-nimellä, heinäkuussa 1928 muutti Kauppakadulle Johan Rosenbergin huoneistoon johtajanaan A. Mitro.

1920-09-17 Saarijärven Paavo

https://fi.pinterest.com/keskimaa/_created/ Kauppakadun ja Asemakadun risteys.
Kuva K-S Museo. Vanhaa puukaupunkia..

1920-09-18 Saarijärven Paavo

Runsaasti joutilasta kansaa kerääntyi markkinoille ja myös poliisilla oli yleensä paljon tehtäviä torialueella.

1920-09-19 Keskisuomalainen

Sanni Schönemann aloitti muotiliikkeensä jo vuonna 1897 maalari Huuskosen talossa. 1903 myymälä oli ent. mykkäkoulun piharakennuksessa. Samana vuonna Sanni aloitti jalkahoitajana Rantakatu 112:ta. Huhtikuussa 1904 palasi jälleen hattu- ja muotialalle. 1906 jälleen jalkahoitajana Kauppakatu 49. Vuonna 1919 palasi alkuperäiseen työhönsä muoti- ja hattu-alalle Kauppakatu 27 jatkaen siellä ainakin vuoteen 1922 saakka.

1920-09-21 Keskisuomalainen

Laukaassa oli lehmien vaarallista asua, varsinkin jos isännän mailla on pontikkatehdas. Näin hullusti kävi neljälle lehmälle, kun nauttivat lehmää väkevämpää juomaa.

1920-09-21 Keskisuomalainen

Eipä ole sadassa vuodessa polkupyöräilijöiden ongelmallista käytöstä saatu muutettua. Tänäkin vuonna on ainakin yksi ihminen menehtynyt Puistokadun kolarissa.

1920-09-23 Keskisuomalainen

Lokakuun yhdeksäs 1920 avattiin Rantakatu 37:ssä uudistettu ”Saunalaitos Vellamo”.

Isäni Päiviö Ollilainen, minä ja tyttäreni Katja, me kaikki kävimme tämän oppilaitoksen. Lisäksi isälläni ja minulla oli yksi yhteinen opettajakin suomenkielen opettaja Einari Kovero.

1920-09-23 Keskisuomalainen

Paikallisten lehtien kilpailu lukijoista oli kovaa, vähän väliä joku kirjoitti kilpailijastaan negatiivisia asioita, kuten tässäkin tapauksessa.

1920-09-23 Keskisuomalainen

Silittäjä tarvitsi kamiinan käyttönsä silityspaikan viereen, silitysrauta lämmitettiin yleensä kamiinan tai hellan päällä. Mitenkähän savunpoisto onnistui irrallisella kamiinalla.

1920-09-23 Työn Voima

Kerrankin työpaikka-ilmoitus, jossa ei ole mitään vaatimuksia ammattitaidosta, iästä, sukupuolesta tms.
Pihka Oy markkinoi lakkoja, shellakkaa ja hartsia.

1920-09-24 Keskisuomalainen

Heinonen työskenteli aiemmin Jyväskylän Kangasaitassa ja avasi oman vaatturiliikkeen 1914.
1929 oli Hugo Heinosella pakkohuutokauppa velkojen maksujen hoitamiseksi.

1920-09-24 Saarijärven Paavo

Multia ei todellakaan ollut ainut kunta, missä ilolientä keiteltiin. Viikottain oli lehdissä useitakin artikkeleita juomatehtaiden hävityksistä.

1920-09-28 Työn Voima

Vallenius muutti Vapaudenkadulta Kauppakatu 3:een kesäkuussa 1921. Sieltä jatkoi vuoden 1923 joulukuussa Väinönkatu 28:aan. Konkurssi 26.08.1929, jatkoi kuitenkin toimintaansa Harjukatu 6:ssa.

1920-09-28 Työn Voima

Nuoret neidot hakivat nuorten herrain palvelukseen kaupungissa.

1920-09-30 Keskisuomalainen

Kytölän kellosepänliike sijaitsi Kauppakatu 22.

Ensi sunnuntaina jatkuu…

SYYSKUU 1-15

Kahviloiden hinnankorotus, J. Pohjanmies, espanjantauti, kieltolakirikoksia ym.
Sotilasparaati Kauppakadun ja Kilpisenkadun kulmassa. Taustalla Maakuntain Pankki Oy, joka oli 1929 perustettu liikepankki, joka oli muodostettu yhdistämällä 3 liikepankkia: Länsi-Suomen Osake-Pankki, Tampereen Osake-Pankki ja näiden yhdessä omistama Maakuntain Keskus-Pankki Oy.

1920-09-01 Keskisuomalainen

Virtaa sai 65, 110 ja 220 voltilla. Sähkö- ja Koneliike Oy osti Rantakatu 37:ssä sijainneen talon ja muutti siihen vuoden 1921 alussa. Talo sijaitsi vastapäätä asemaravintolaa.

1920-09-01 Työn Voima

Työväenyhdistyksen kahvila laittoi kilpailutilanteen uusiksi, eivät osallistuneet muiden kahvilanomistajien korotuspäätökseen.

1920-09-02 Keskisuomalainen

Pitkä oli tie ennenkuin stadion lopulta valmistui.
Wikipedia 2020: ”Helsingin olympiastadion on Helsingissä Taka-Töölössä sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion, joka valmistui vuonna 1938 vuoden 1940 olympialaisia varten. Kisat peruttiin toisen maailmansodan vuoksi ja Helsingin olympiastadion sai isännöitäväkseen vuoden 1952 olympialaiset.”

Kesäinen retki luonnon helmaan. Oikeat kupit ja tassit mukana kahvihetkeen.

1920-09-03 Keskisuomalainen

Elävätkuvat-teattereissa esitetyt elokuvat olivat ilman ääntä ja siksi tarvittiin muusikoita soittamaan filmiin sopivaa musiikkia.
Jyväskylän Kesän alkuvuosina oli elokuvateatteri Elohuvissa mykkäelokuvien näytäntöja, joissa kaupungin muusikot soittivat. Kävin itsekin katsomassa/kuuntelemassa filmejä.

1920-09-03 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Juhani Pohjanmies oli 1920–1924 Jyväskylän amatööriorkesterin johtajana ja työskenteli urkurina Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa vuosina 1919-1928. Pohjanmies toimi Jyväskylässä myös oppikoulujen laulun- ja soitonopettajana, säveltäjänä ja kuoronjohtajana, samoin kuin Etelä-Suomen Sanomien ja Keskisuomalaisen musiikkikriitikkona.”

1920-09-04 Keskisuomalainen

Hän, jonka tehtävänä oli kaataa vieraille kupillinen kahvia, täytyi olla todella lihaksikas. Yli kymmenen kiloa painoa yhdelle kädelle.

1920-09-04 Saarijärven Paavo

Meillä on nyt vuonna 2020 tämä korona-epidemia, 1920-luvulla oli pahimpana espanjantauti. Silloin selvittiin, toivottavasti myös nykyisestä epidemia-aallosta.

Tyynellä Jyväsjärvellä soutelua. Näitä vanhanajan kunnon soutuveneitä eipä juuri enään näe, lasikuitua ja alumiinia nykyisin.

1920-09-06 Työn Voima

Aika vähän rikoksia loppujen lopuksi kaupungissa alkoholin suhteen. Juopuneitakin vain kymmenen koko kuukaudessa ja pontikkaakin takavarikoitu vain reilut 8 litraa.

1920-09-11 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Oskar Merikanto oli yksi rakastetuimmista suomalaissäveltäjistä. Hänet tunnetaan erityisesti yksinlauluistaan; kuten Pai, pai, paitaressu; Ilta tuntureilla; Oi, muistatko vielä sen virren; Kullan murunen ja Soi vienosti murheeni soitto sekä pianovalssistaan Kesäillan valssi.”

1920-09-12 Keskisuomalainen

Tätä uutta Sterili-maitoa ei saanutkaan jokaisesta kaupasta, vaan vain määrätyistä myymälöistä ja torilta.
https://www.ruokatieto.fi: ”SUOSIKKIJUOMA 1920-LUVULTA LÄHTIEN
Tuoreesta maidosta tuli Suomessa suosikkijuoma 1920–1930-luvuilla. Sitä käytettiin sekä juomana että ruuanvalmistuksessa. Vielä tuolloin maidon nopea pilaantuminen tarkoitti, että se piti kuluttaa pian lypsämisen jälkeen. Maaseudulla tuoretta maitoa saatiin päivittäin omista lehmistä ja kaupungeissa maitokaupassa käytiin joka päivä.”

Kaunis kuva, ei tarvinne kommentteja…

1920-09-12 Keskisuomalainen

Mitenkähän Otto oli palttoonsa tien ojaan hukannut, taskut täynnä tavaraa. Miksei kysynyt suoraan tuolta ”tunnetulta henkilöltä” omaisuutensa perään.

1920-09-12 Saarijärven Paavo

Wikipedia 2020: ”Anders Robert Streng. s. 12. syyskuuta 1850. Viipuri. Kuollut.17. tammikuuta 1927, Viipuri.
Erosi Jyväskylän postin palveluksesta 29.01.1925.”

1920-09-14 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Iivari E. Koskimies toimi Jyväskylän Seminaarin lehtorina.
Juhani Pohjanmies oli 1920-1924 Jyväskylän amatööriorkesterin johtajana ja työskenteli urkurina Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa vuosina 1919-1928. Pohjanmies toimi Jyväskylässä myös oppikoulujen laulun- ja soitonopettajana, säveltäjänä ja Sirkkojen kuoronjohtajana.”

1920-09-14 Saarijärven Paavo

Kutomaliike aloitti toimintansa Seminaarinkatu 36, muutti sieltä lokakuussa 1923 osoitteeseen Vapaudenkatu 63 ja vuoden 1924 helmikuussa Vapaudenkatu 57:ään, parturimestari Heikki Ollilaisen taloon.

1920-09-15 Saarijärven Paavo

A. Kuvaja osti 13.03.1911 B. Laitisen Sekatavarakaupan ja piti sitä usean vuosikymmenen. Valikoima kasvoi myös elintarvikkeisiin ja hän mainosti niitä ”Hinnat mahdollisimman halvat”.

Jyväskylän Kartta- ja Liikekalenteri 1927.

1920-09-15 Saarijärven Paavo

S. Soinin myymälä oli yksi Jyväskylän monista valmisvaate- ja kangaskaupoista.

Jyväskylän Kartta- ja Liikekalenteri 1927. Liike sijaitsi nykyisen Kilpisenkadun varrella.
Tyylikkät henkilöt Suojatalon kahvilan rappusilla Kilpisenkadulla.

Ensi sunnuntaina uudet uutiset