Kategoria: 1939 Helmikuun lehtileikkeet

1939 HELMIKUU 16-28

1939-02-16 Keski-Suomen Suunta

Jyväskylän Amatööriorkesteri antoi ensimmäisen konserttinsa joulukuun 10 päivä 1916 Kirjastotalolla. Ohjelmaa avusti mm. mieskuoro Sirkat. Naiskuoro Vaput konsertoi samana päivänä Keuruulla..,

1939-02-16 Keskisuomalainen

2021 on koronaepidemia vallanut maat ja mantereet. Vuonna 1939 influenssa levisi Moskovassa lehden mukaan varsinkin GPU:n poliisien joukossa.
Helmikuussa 1922 Tšeka liitettiin osaksi Venäjän sisäasiainkansankomissariaattia nimellä Valtion poliittinen hallinto, lyh. GPU. Seuraavana vuonna siitä tuli koko Neuvostoliiton kattava Valtion yhdistynyt poliittinen hallinto, lyh. OGPU.,.

1939-02-18 Keskisuomalainen

Suomen Kansan Vanhoissa Runoissa (SKVR) julkaistiin 1908–1948, 1995 lähes kaikki arkistoihin tallennettu ja kirjallisista lähteistä löydetty kalevalainen runous. SKVR-tietokanta perustuu tähän teokseen..,

1939-02-18 Sisä-Suomi

Lvi-liikkeitä alkoi olla jo useita Jyväskylässä, ”eniten suosittu” ja
”I luokan” liikkeet olivat kilpasilla asiakkaista..,

1939-02-19 Keskisuomalainen

https://www.tunturisusi.com/radiotjatelevisiot/fenno.htm:
”Helsinkiläinen Oy Fenno-Radio Ab perustettiin vuonna 1924 ja perustajat olivat Alex Paltschik, Erik Linden ja Guido Ruotzi. Yrityksen nimessä Fenno tarkoittaa Suomea ja suomalaista. Yrityksen toimialaa olivat ”Radiolaitteiden ja kaikenlaisten lisälaitteiden valmistus ja vähittäis- sekä tukkukauppa, sisältäen myös konsultoinnin ja agentuuritoiminnan.”
Radioiden rakentamisen Fenno-Radio aloitti 1920-luvulla, samaan aikaan, kun yleinen radiotoiminta Suomessa Yleisradion myötä alkoi. Aluksi tehtiin paristovastaanottimia, sitten vuonna 1930 ensimmäiset sähköverkkoon liitettävät vastaanottimet.”,.

1939-02-19 Keskisuomalainen

Jyväskylä Bryggeri Ab lopetti toimintansa vuonna 1911.
Vuonna 1921 Johnson myi tehtaan kaikkinensa Osuuskauppa Mäki-Matille, joka jatkoi tehtaan toimintaa. Hinta oli 40.400 markkaa ja nimeksi tuli Jyväskylän Juomatehdas Oy..,

1939-02-19 Sisä-Suomi

Wolfgang Stürmer, tuleva Jyväskylän Kunnan Säästöpankin johtaja.,.

1939-02-21 Keski-Suomen Suunta

Polsun kulma (Aalto-salin kulmassa) oli jo 1939 vilkas kokoontumispaikka varsinkin iltaöisin. Ja aina jotain tapahtui..,

1939-02-21 Keskisuomalainen

Varsinaisen elämäntyönsä Samuli Harima teki tukkuliike Talous-Osakekaupan pääosakkaana ja johtajana 1922–1943 sekä johtokunnan puheenjohtajana kuolemaansa 1962 saakka..,

1939-02-21 Sisä-Suomi

Tauno E. Mattila perusti uuden autoliikkeen ”Jyväskylän Laatuauto” Kilpisenkadun ja Vapaudenkadun kulmaan, Shellin huoltamorakennukseen 1.2.1938..,

1939-02-22 Sisä-Suomi

Laskiaismarkkinat eivät oikein tyydyttäneet lehden toimittajaa. Toisissa paikkakunnan lehdissä ei puhuttu mitään ”konityöhevosista” ja poliisin suojiin vietiin kuitenkin 17 henkilöä.,.

1939-02-23 Keskisuomalainen

Mieskuoro Sirkat on vuonna 1899 Jyväskylässä perustettu, Keski-Suomen johtava mieskuoro ja yksi Mieskuoroliiton perustajajäsenistä. Kuoron perusti seminaarinlehtori P.J. Hannikainen, joka oli myös kuoron ensimmäinen johtaja..,

1939-02-25 Keski-Suomen Suunta

Jyväskylän uusi linja-autoasema valmistui vuonna 1939, aikaisemmin linja-autot pitivät asemapaikkanaan rautatieasemaa KIlpisenkadun alapäässä..,

Kuva Keskisuomalainen, Jyväskylän uimalaitos

1939-02-26 Keskisuomalainen

Hämeen Autovaruste aloitti toimintansa vuonna 1930 ollen järjestyksessä toinen Volvo -jälleenmyyjä Suomessa. Toimitilat sijaitsivat Asemakatu 1:ssä. Nykyisin nimenä on Hämeen Auto.,.

1939-02-26 Keskisuomalainen

Jenny Salmela avasi Kangas- ja Lyhyttavaraliikkeen marraskuussa 1936 Väinönkatu 14:sta. Salmela asui itse Yrjönkadulla..,

1939-02-26 Sisä-Suomi

Asiakas on tainut olla vielä aamullakin juovuksissa, kun on palttoonsa helmikuussa unohtanut vankilaan..,

1939-02-28 Keskisuomalainen

Lydia Bäckström muutti Jyväskylään 1912. Vuoden 1919 lopulla hänellä oli Huonekalu- ja ruumisarkkuliike, Kahvilaliike, Puuseppäliike ja Saunalaitos. Kaikilla osoitteena Cygnaeuksenkatu 12.-.

1939-02-28 Sisä-Suomi

Hyvin ennakoivat Äänekosken ja Suolahden pankit mahdollisiin vekselinväärentäjiin. Kaiketi väärennysyrityksiä on aiemmin ollut useitakin..,

1939-02-28 Työn Voima

Uskomattoman suuri nautinto limsan juonnista, pitää paikkansa ainakin meille -40 luvun lopulla syntyneille..,

1939 HELMIKUU 01-15

1939-02-02 Työn Voima

Jyväskylän Juomatehdas sai alkunsa jo vuonna 1859 Adolf Heliodorus Nymanin ansiosta. Monien mutkien kautta johtaja Johnson myi tehtaan v. 1921 Osuuskauppa Mäki-Matille, joka jatkoi toimintaa aina vuoteen 1957 saakka. Oy Mallasjuoma osti tällöin tehtaan ja toimi vuoteen 1974 asti.
Lisää tehtaan historiasta: https://www.beerfinland.com/suomen_panimot/jyvaskyla.htm

1939-02-02 Työn Voima

TUHKAROKKOVIRUS kehittyi karjaruttoa aiheuttavasta Rinderpest-viruksesta, joka aiheutti mittavia tuhoja vielä 1900-luvulla. Vuonna 1892 Suomessa oli erikoisen laaja tuhkarokkoepidemia. Tuhka- ja tulirokkoon kuoli 7.576 lasta, se oli suurin luku 1800-luvulla. Vuonna 1960 Suomessa todettiin 38.181 tuhkarokkotapausta. Suurin osa lapsista sairasti tuhkarokon, koska rokotetta ei vielä ollut. Jopa 115 potilaan arvellaan todellisuudessa kuolleen vuonna 1960 nimenomaan tuhkarokon vuoksi.
Tuhkarokkorokote otettiin yleiseen rokotusohjelmaan Suomessa vuonna 1975, mutta vasta vuonna 1982 käynnistynyt MPR-projekti johti kotoperäisen tuhkarokon häviämiseen.

1939-02-04 Keskisuomalainen

Näin maailman politiikkaa määriteltiin vuonna 1939.

1939-02-04 Sisä-Suomi

Vuonna 1937 Alfred Barck ja Kauppalaisseura allekirjoittivat hotellin vuokrasopimuksen. 1938 Jyväshovi vihittiin komeasti käyttöön Alfred Barckin johdolla. 1945 Alfred Barckin kuoltua hänen poikansa Pentti aloitti Jyväshovin johtajana.
1950-luvun alussa Pentti Barck ystävineen perusti suomalaisen autokilpailun, Jyväskylän Suurajot.
1978 Keskimaa osti Jyväshovin. Vuonna 2016 28. helmikuuta Keskimaa lopetti Hotelli Jyväshovin ja seuraavana vuonna aloitti tiloissa toimintansa Hotelli Verso.

1939-02-05 Keskisuomalainen

Jyväskylän vanhimpiin yrityksiin kuuluva H. Hienosen pesula aloitti toimintansa Jyväskylässä vuonna 1936. Yritys jatkoi aina 1950-luvun loppuun, jollain Antero Hienonen jatkoi toimintaa vuoteen 1998, jollain yritys myytiin Lindström Oy:lle.

1939-02-06 Työn Voima

Kyllä saksalaiset tiedemiehet keksivät kaikenlaisia juttuja 1930-luvulla, eipä vielä tänä päivänäkään nähdä unia filmattuina.

1939-02-07 Keskisuomalainen

Hietalahdessa rakennettiin jäänmurtaja Sisu vuosina 1937–1939 diesel-sähköiseksi. Lisävaatimukseksi asetettiin, että laiva toimisi avovesiaikana sukellusveneiden emäaluksena.
Kansakoululaiset ehdottivat laivan nimeksi ”Sisu” ja 24.9.1938 alus kastettiin. Jäänmurtaja luovutettiin merenkulkuhallitukselle maaliskuussa 1939. Sisu poistettiin jäänmurtajakäytöstä vuoden 1975 alussa kun uusi murtaja Urho valmistui.
Sisun elinkaari piteni puolustusvoimien tehtävissä, jossa se nimettiin Louheksi.

1939-02-11 Työn Voima

Kerttusen Sähkö aloitti toimintansa Väinönkatu 5:ssä 01.06.1929. Liike muutti 04.06.1930 ”Säästöpankin palatsiin” Kauppakatu 23:een, samaan taloon muuttivat myös Weilin & Göösin kirjakauppa, Jyväskylän Kangasteollisuus ja J. Rusasen ”Päijänne” valokuvaamo.
Sähköasennusten lisäksi Kerttunen harjoitti radioiden, televisioiden, kodinkoneiden ja muiden alan tarvikkeiden myyntiä.
Kerttusen Sähkö Oy Kaupparekisterissä vuodet 1943-2004.

1939-02-13 Työn Voima

V. M. Ruth aloitti 1928 rakennuttamaan ajanmukaista autoverstas-toimitaloa. Vuoden 1929 lokakuussa talo valmistui. Ulkoseinään on suurilla kirjaimilla merkitty liikkeen nimi »Sisä-Suomen Moottori». Alakerrassa sijaitsi konttori, tilava ja muuten miellyttävä myymälä, paja ja ennenkaikkea nykyaikaisilla koneilla varustettu verstashuone. Lattiapinta-ala oli 200 neliömetriä, siihen mahtui samaan aikaan useampikin korjattava auto.
Monet muistavat tömän talon Kilpisenkadulla nimenomaan Ruthin kahvilana, josta sai tuoreet munkit ja kahvileivät. Ruthin leipomo oli kadun yläpäässä.

1939-02-14 Työn Voima

K. Heinonen sain luvan siirtää ”Autokahvila”-nimisen ravintolaliikkeensä Puistokatu 4:stä Puistokatu 2:een toimien uudella nimellä ”Kahvila Are”.
Monet meistä muistavat tämän baarin Aren käytävässä nimellä ”Aren baari”

1939-02 K-S Matkailuesite

Toivo Lehtosen omistuksessa oli Lasi-, posliini- ja taloustavarakauppa, jossa myös ruoka- ja sekatavaraosasto. Hänella oli myös kahvila samassa osoitteessa.

1929-02 Jyväskylän liikekalenteri

Hj. E. Tawastin Rohdoskaupan auto-osasto eli Jyväskylän Auto Oy toimi Ford-autojen edustajana vuoteen 1929, jolloin edustus siirtyi Keski-Suomen Sähköliikkeelle, jonka omistivat Kalle Heinonen ja Kalle Kerttunen. Samana vuonna Heinonen osti Kerttusen ulos yhtiöstä, jonka nimen Heinonen kymmenen vuotta myöhemmin muutti Are Oy:ksi.

1939 K-S Matkailuesite

19.03.1913 Keskisuomalainen: Talonkauppa. Puuseppä K. Oksanen on myynyt omistamansa talon Väinönkadun 7:ssä puuseppä Herman Lassille 17,500 mkn kauppahinnasta. Vastaanotto tapahtuu heti. Ostaja tulee jatkamaan paikalla hra Oksasen entistä liikettä.
Uusi osoite Väinönkatu 6, 16.04.1913.

1930 K-S Matkailuesite

Parturimestari Heikki Ollilaisen parturiliike sijaitsi Vapaudenkatu 57:ssä, 1930-luvulla päätoimialana olikin jo musiikkitarvikkeiden ja soittimien kauppa.