Jyväskylän historiaa ja vähän muutakin…

Suositellut

1939 HELMIKUU 16-28

1939-02-16 Keski-Suomen Suunta

Jyväskylän Amatööriorkesteri antoi ensimmäisen konserttinsa joulukuun 10 päivä 1916 Kirjastotalolla. Ohjelmaa avusti mm. mieskuoro Sirkat. Naiskuoro Vaput konsertoi samana päivänä Keuruulla..,

1939-02-16 Keskisuomalainen

2021 on koronaepidemia vallanut maat ja mantereet. Vuonna 1939 influenssa levisi Moskovassa lehden mukaan varsinkin GPU:n poliisien joukossa.
Helmikuussa 1922 Tšeka liitettiin osaksi Venäjän sisäasiainkansankomissariaattia nimellä Valtion poliittinen hallinto, lyh. GPU. Seuraavana vuonna siitä tuli koko Neuvostoliiton kattava Valtion yhdistynyt poliittinen hallinto, lyh. OGPU.,.

1939-02-18 Keskisuomalainen

Suomen Kansan Vanhoissa Runoissa (SKVR) julkaistiin 1908–1948, 1995 lähes kaikki arkistoihin tallennettu ja kirjallisista lähteistä löydetty kalevalainen runous. SKVR-tietokanta perustuu tähän teokseen..,

1939-02-18 Sisä-Suomi

Lvi-liikkeitä alkoi olla jo useita Jyväskylässä, ”eniten suosittu” ja
”I luokan” liikkeet olivat kilpasilla asiakkaista..,

1939-02-19 Keskisuomalainen

https://www.tunturisusi.com/radiotjatelevisiot/fenno.htm:
”Helsinkiläinen Oy Fenno-Radio Ab perustettiin vuonna 1924 ja perustajat olivat Alex Paltschik, Erik Linden ja Guido Ruotzi. Yrityksen nimessä Fenno tarkoittaa Suomea ja suomalaista. Yrityksen toimialaa olivat ”Radiolaitteiden ja kaikenlaisten lisälaitteiden valmistus ja vähittäis- sekä tukkukauppa, sisältäen myös konsultoinnin ja agentuuritoiminnan.”
Radioiden rakentamisen Fenno-Radio aloitti 1920-luvulla, samaan aikaan, kun yleinen radiotoiminta Suomessa Yleisradion myötä alkoi. Aluksi tehtiin paristovastaanottimia, sitten vuonna 1930 ensimmäiset sähköverkkoon liitettävät vastaanottimet.”,.

1939-02-19 Keskisuomalainen

Jyväskylä Bryggeri Ab lopetti toimintansa vuonna 1911.
Vuonna 1921 Johnson myi tehtaan kaikkinensa Osuuskauppa Mäki-Matille, joka jatkoi tehtaan toimintaa. Hinta oli 40.400 markkaa ja nimeksi tuli Jyväskylän Juomatehdas Oy..,

1939-02-19 Sisä-Suomi

Wolfgang Stürmer, tuleva Jyväskylän Kunnan Säästöpankin johtaja.,.

1939-02-21 Keski-Suomen Suunta

Polsun kulma (Aalto-salin kulmassa) oli jo 1939 vilkas kokoontumispaikka varsinkin iltaöisin. Ja aina jotain tapahtui..,

1939-02-21 Keskisuomalainen

Varsinaisen elämäntyönsä Samuli Harima teki tukkuliike Talous-Osakekaupan pääosakkaana ja johtajana 1922–1943 sekä johtokunnan puheenjohtajana kuolemaansa 1962 saakka..,

1939-02-21 Sisä-Suomi

Tauno E. Mattila perusti uuden autoliikkeen ”Jyväskylän Laatuauto” Kilpisenkadun ja Vapaudenkadun kulmaan, Shellin huoltamorakennukseen 1.2.1938..,

1939-02-22 Sisä-Suomi

Laskiaismarkkinat eivät oikein tyydyttäneet lehden toimittajaa. Toisissa paikkakunnan lehdissä ei puhuttu mitään ”konityöhevosista” ja poliisin suojiin vietiin kuitenkin 17 henkilöä.,.

1939-02-23 Keskisuomalainen

Mieskuoro Sirkat on vuonna 1899 Jyväskylässä perustettu, Keski-Suomen johtava mieskuoro ja yksi Mieskuoroliiton perustajajäsenistä. Kuoron perusti seminaarinlehtori P.J. Hannikainen, joka oli myös kuoron ensimmäinen johtaja..,

1939-02-25 Keski-Suomen Suunta

Jyväskylän uusi linja-autoasema valmistui vuonna 1939, aikaisemmin linja-autot pitivät asemapaikkanaan rautatieasemaa KIlpisenkadun alapäässä..,

Kuva Keskisuomalainen, Jyväskylän uimalaitos

1939-02-26 Keskisuomalainen

Hämeen Autovaruste aloitti toimintansa vuonna 1930 ollen järjestyksessä toinen Volvo -jälleenmyyjä Suomessa. Toimitilat sijaitsivat Asemakatu 1:ssä. Nykyisin nimenä on Hämeen Auto.,.

1939-02-26 Keskisuomalainen

Jenny Salmela avasi Kangas- ja Lyhyttavaraliikkeen marraskuussa 1936 Väinönkatu 14:sta. Salmela asui itse Yrjönkadulla..,

1939-02-26 Sisä-Suomi

Asiakas on tainut olla vielä aamullakin juovuksissa, kun on palttoonsa helmikuussa unohtanut vankilaan..,

1939-02-28 Keskisuomalainen

Lydia Bäckström muutti Jyväskylään 1912. Vuoden 1919 lopulla hänellä oli Huonekalu- ja ruumisarkkuliike, Kahvilaliike, Puuseppäliike ja Saunalaitos. Kaikilla osoitteena Cygnaeuksenkatu 12.-.

1939-02-28 Sisä-Suomi

Hyvin ennakoivat Äänekosken ja Suolahden pankit mahdollisiin vekselinväärentäjiin. Kaiketi väärennysyrityksiä on aiemmin ollut useitakin..,

1939-02-28 Työn Voima

Uskomattoman suuri nautinto limsan juonnista, pitää paikkansa ainakin meille -40 luvun lopulla syntyneille..,

1939 MAALISKUU 1-15

1939-03-01 Työn Voima

Juomatehtaan kalja ja Jyväs-olut taisivat olla oikeita superjuomia terveydelle, ”olet hyvinvoivan näköinen ja aina hyvällä tuulella”. Mikähän oli päivän annosehdotus.”

1939-03-02 Keski-Suomen Suunta

Kuva Keski-Suomen Museo, Antti Pänkäläinen

1939-03-03 Keskisuomalainen

Iris-Kampaamo jatkoi parturimestari Heikki Ollilaisen tiloissa Vapaudenkadulla toimintaansa.

1939-03-04 Keskisuomalainen

Tässä on mainosmiehillä ollut todella hauska ajatus rahan lisääntymisestä.

1939-03-04 Keskisuomalainen

Muistaakseni omat ajelumme/kävelymme korttelin ympäri 1960- ja 1970-luvuilla ei aiheuttanut suuria järjestyshäiriötä keskustassa.,.

1939-03-04 Keskisuomalainen

Kauppias Heikki Ollilainen oli todella monessa mukana Jyväskyläläisissä yhdistyksissä ja yrityksissä..,

1939-03-05 Sisä-Suomi

Ei taida tämänpäivän nuoriso koskaan kuullutkaan ”neiti ajasta”. Hän oli ainoa henkilö, jonka kanssa saattoi puhua keskeytyksittä.,.

1939-03-08 Työn Voima

Natsien tervehdys sekoitetaan usein niin sanottuun ”roomalaiseen tervehdykseen” – italialaisten fasistien tervehdysliittoon, jonka myöhemmin kansallissosialistit hyväksyivät. Roomalaisessa tervehdyksessä käsi menee tervehdysliikkeelle sydämestä, kun taas saksalainen tervehdys (Deutscher Gruß, Hitlergruß) kolmannessa valtakunnassa koostui oikean käden nostamisesta noin 45 asteen kulmassa kämmenen suoristamisella.,.

1939-03-10 Keskisuomalainen

Vuonna 1928 oli opettaja Aili Sarkkila aloittanut Keski-Suomessa oman työnsä, varojen keräämisen, keuhkotautiparantoloista kotiin päässeiden toipilaiden hyväksi. Hän oli perustanut ”Kultatähkä-säätiön” asiaansa ajamaan..,

1939-03-11 Työn Voima

Hienonen mainosti yritystään hyvinkin useasti kuvallisilla mainoksilla eri lehdissä..,

1939-03-12 Sisä-Suomi

Wikipedia: ”Venäjällä vallitsi tsaarien aikana hyvin kirjava arkistopolitiikka. Vasta Leninin antama säädös 1918 arkistolaitoksen uudelleenjärjestelystä ja keskittämisestä loi pohjan Neuvostoliiton keskitetylle arkistolaitokselle. Suomalaisten kannalta keskeisiä, joskin vaikeasti avautuvia arkistoja ovat muun muassa Kommunistisen puolueen arkistot, salaisen poliisin arkisto, Leninin yksitysarkisto jne.”.,

1939-03-15 Keskisuomalainen

Luultavasti talonsa korjauksista ylijääneitä tarvikkeita kauppias Ollilainen myi kotoaan Vapaudenkadulta, heinäseipäät eivät oikein istu muihin tuotteisiin..,

1939-03-15 Sisä-Suomi

https://www15.uta.fi/: ”Vuonna 1939 oli Tampereella suoritettu rottasota rottien määrän vähentämiseksi. Tämän jälkeen oli rottien määrä lisääntynyt niin paljon, että kaupunginvaltuusto päätti uuden rottasodan aloittamisesta maaliskuussa 1946.”.,

1939 HELMIKUU 01-15

1939-02-02 Työn Voima

Jyväskylän Juomatehdas sai alkunsa jo vuonna 1859 Adolf Heliodorus Nymanin ansiosta. Monien mutkien kautta johtaja Johnson myi tehtaan v. 1921 Osuuskauppa Mäki-Matille, joka jatkoi toimintaa aina vuoteen 1957 saakka. Oy Mallasjuoma osti tällöin tehtaan ja toimi vuoteen 1974 asti.
Lisää tehtaan historiasta: https://www.beerfinland.com/suomen_panimot/jyvaskyla.htm

1939-02-02 Työn Voima

TUHKAROKKOVIRUS kehittyi karjaruttoa aiheuttavasta Rinderpest-viruksesta, joka aiheutti mittavia tuhoja vielä 1900-luvulla. Vuonna 1892 Suomessa oli erikoisen laaja tuhkarokkoepidemia. Tuhka- ja tulirokkoon kuoli 7.576 lasta, se oli suurin luku 1800-luvulla. Vuonna 1960 Suomessa todettiin 38.181 tuhkarokkotapausta. Suurin osa lapsista sairasti tuhkarokon, koska rokotetta ei vielä ollut. Jopa 115 potilaan arvellaan todellisuudessa kuolleen vuonna 1960 nimenomaan tuhkarokon vuoksi.
Tuhkarokkorokote otettiin yleiseen rokotusohjelmaan Suomessa vuonna 1975, mutta vasta vuonna 1982 käynnistynyt MPR-projekti johti kotoperäisen tuhkarokon häviämiseen.

1939-02-04 Keskisuomalainen

Näin maailman politiikkaa määriteltiin vuonna 1939.

1939-02-04 Sisä-Suomi

Vuonna 1937 Alfred Barck ja Kauppalaisseura allekirjoittivat hotellin vuokrasopimuksen. 1938 Jyväshovi vihittiin komeasti käyttöön Alfred Barckin johdolla. 1945 Alfred Barckin kuoltua hänen poikansa Pentti aloitti Jyväshovin johtajana.
1950-luvun alussa Pentti Barck ystävineen perusti suomalaisen autokilpailun, Jyväskylän Suurajot.
1978 Keskimaa osti Jyväshovin. Vuonna 2016 28. helmikuuta Keskimaa lopetti Hotelli Jyväshovin ja seuraavana vuonna aloitti tiloissa toimintansa Hotelli Verso.

1939-02-05 Keskisuomalainen

Jyväskylän vanhimpiin yrityksiin kuuluva H. Hienosen pesula aloitti toimintansa Jyväskylässä vuonna 1936. Yritys jatkoi aina 1950-luvun loppuun, jollain Antero Hienonen jatkoi toimintaa vuoteen 1998, jollain yritys myytiin Lindström Oy:lle.

1939-02-06 Työn Voima

Kyllä saksalaiset tiedemiehet keksivät kaikenlaisia juttuja 1930-luvulla, eipä vielä tänä päivänäkään nähdä unia filmattuina.

1939-02-07 Keskisuomalainen

Hietalahdessa rakennettiin jäänmurtaja Sisu vuosina 1937–1939 diesel-sähköiseksi. Lisävaatimukseksi asetettiin, että laiva toimisi avovesiaikana sukellusveneiden emäaluksena.
Kansakoululaiset ehdottivat laivan nimeksi ”Sisu” ja 24.9.1938 alus kastettiin. Jäänmurtaja luovutettiin merenkulkuhallitukselle maaliskuussa 1939. Sisu poistettiin jäänmurtajakäytöstä vuoden 1975 alussa kun uusi murtaja Urho valmistui.
Sisun elinkaari piteni puolustusvoimien tehtävissä, jossa se nimettiin Louheksi.

1939-02-11 Työn Voima

Kerttusen Sähkö aloitti toimintansa Väinönkatu 5:ssä 01.06.1929. Liike muutti 04.06.1930 ”Säästöpankin palatsiin” Kauppakatu 23:een, samaan taloon muuttivat myös Weilin & Göösin kirjakauppa, Jyväskylän Kangasteollisuus ja J. Rusasen ”Päijänne” valokuvaamo.
Sähköasennusten lisäksi Kerttunen harjoitti radioiden, televisioiden, kodinkoneiden ja muiden alan tarvikkeiden myyntiä.
Kerttusen Sähkö Oy Kaupparekisterissä vuodet 1943-2004.

1939-02-13 Työn Voima

V. M. Ruth aloitti 1928 rakennuttamaan ajanmukaista autoverstas-toimitaloa. Vuoden 1929 lokakuussa talo valmistui. Ulkoseinään on suurilla kirjaimilla merkitty liikkeen nimi »Sisä-Suomen Moottori». Alakerrassa sijaitsi konttori, tilava ja muuten miellyttävä myymälä, paja ja ennenkaikkea nykyaikaisilla koneilla varustettu verstashuone. Lattiapinta-ala oli 200 neliömetriä, siihen mahtui samaan aikaan useampikin korjattava auto.
Monet muistavat tömän talon Kilpisenkadulla nimenomaan Ruthin kahvilana, josta sai tuoreet munkit ja kahvileivät. Ruthin leipomo oli kadun yläpäässä.

1939-02-14 Työn Voima

K. Heinonen sain luvan siirtää ”Autokahvila”-nimisen ravintolaliikkeensä Puistokatu 4:stä Puistokatu 2:een toimien uudella nimellä ”Kahvila Are”.
Monet meistä muistavat tämän baarin Aren käytävässä nimellä ”Aren baari”

1939-02 K-S Matkailuesite

Toivo Lehtosen omistuksessa oli Lasi-, posliini- ja taloustavarakauppa, jossa myös ruoka- ja sekatavaraosasto. Hänella oli myös kahvila samassa osoitteessa.

1929-02 Jyväskylän liikekalenteri

Hj. E. Tawastin Rohdoskaupan auto-osasto eli Jyväskylän Auto Oy toimi Ford-autojen edustajana vuoteen 1929, jolloin edustus siirtyi Keski-Suomen Sähköliikkeelle, jonka omistivat Kalle Heinonen ja Kalle Kerttunen. Samana vuonna Heinonen osti Kerttusen ulos yhtiöstä, jonka nimen Heinonen kymmenen vuotta myöhemmin muutti Are Oy:ksi.

1939 K-S Matkailuesite

19.03.1913 Keskisuomalainen: Talonkauppa. Puuseppä K. Oksanen on myynyt omistamansa talon Väinönkadun 7:ssä puuseppä Herman Lassille 17,500 mkn kauppahinnasta. Vastaanotto tapahtuu heti. Ostaja tulee jatkamaan paikalla hra Oksasen entistä liikettä.
Uusi osoite Väinönkatu 6, 16.04.1913.

1930 K-S Matkailuesite

Parturimestari Heikki Ollilaisen parturiliike sijaitsi Vapaudenkatu 57:ssä, 1930-luvulla päätoimialana olikin jo musiikkitarvikkeiden ja soittimien kauppa.

1939 TAMMIKUU 16-31

Ollilaisen sisarukset kävelyllä Vapaudenkadulla 1950-luvun alussa

1939-01-16 Työn Voima

Salmela avasi myymälänsä Kilpisenkadulla vuonna 1928 ja myymälä pysyi tässä osoitteessa ainakin vuoteen 1947 asti.

1939-01-17 Keskisuomalainen

Pölyimurimalli vuodelta 1939. Nykyisin nämä ”yksikätiset” mallit ovat taas tulleet suosituiksi.
Yksityishotelli oli vastapäätä kaupunginhotellia Asemakadulla. Aiemmin nimenä oli Bäckmanin matkailijakoti. Alfred Lönn omisti tämän ja hoiti samalla myös Kaupunginhotellia.

1939-01-18 Keskisuomalainen

Kilpikoski markkinoi pääasiassa polkupyöriä, mutta talven tullen hänen Suksipajansa työllisti myös suksienkiilloittajia.

1939-01-18 Sisä-Suomi

Ravintola Aula ja matkailijakoti Päijänne sijaitsivat rinnakkain Kilpisenkadulla kirkkopuistoa vastapäätä.
Minkälaisia raha-automaatteja silloin oli, ja olivatko levy-automaatit jo käytössä?

Tawastinkulma 1960-luvulla

1939-01-18 Sisä-Suomi

Hilma Helin (Jokinen) avasi valokuvaamon vuonna 1909 Nikolainkatu 54, muutti vuonna 1918 omaa huoneistoon Vapaudenkatu 24. Liike toimi vuoteen 1951 saakka.

1939-01-18 Työn Voima

Keski-Suomen pojat-orkesteri aloitti soitto-uransa 16.02.1938 Vaajakosken Työväentalolla. Orkesteri jatkoi uraansa aina vuoteen 1948 saakka.

1939-01-09 Keski-Suomen Suunta

Wikipedia 2020: ”Itkuvirret eli itkut ovat muun muassa joidenkin itämerensuomalaisten kansojen ja slaavilaisten kansojen keskuudessa määrätilanteissa, kuten häissä ja hautajaisissa esitettäviä valitusrunoja, jotka on improvisoitu perinteisistä aineksista. Itkuvirsien laulamisesta vastasivat itkijät.
Itkuvirret on jaettu neljään päälajiin: kuolinitkut, hääitkut, sotaanlähtöitkut sekä tilapäisitkut. Itkijöitä ovat yleensä olleet naiset. Itkijän kautta on purkautunut paitsi itkijän oma paha olo, myös yhteinen suru. ”

1939-01-20 Työn Voima

Radiolupa oli Yleisradion vuosina 1927–1976 radion käytöstä perimä maksu.
Radion kuunteluluvan hinta oli vuodesta 1927 toiseen maailmansotaan asti 100 markkaa vuodessa. Vuonna 1955 oli lunastettu jo miljoona radiolupaa. Puolentoista miljoonan radioluvan määrä ylittyi vuonna 1965, ja vuoden 1969 lopussa radiolupia oli noin 1 744 000. Radioluvasta luovuttiin vuoden 1977 alussa.

1939-01-21 Sisä-Suomi

Ekonomi Stürmer, tuleva JKL:n Kunnan Säästöpankin johtaja ja konttoristi Ruth Strandvall kuulutettiin kaupungin kirkossa.

Kesäinen kuva kirkkopuiston kioskilta

1939-01-21 Keski-Suomen Suunta

Matkailijakoti Päijänne sijaitsi nykyisen Valtiontalon alapuolella ja Ravintola Aula oli Valtiontalon alakerrassa.

1939-01-24 Keski-Suomen Suunta

Yliopistonkadulla toiminut ravintola Maakunta tunnettiin maalaisten ja työväen paikkana. Ravintolan alakerrassa sijaitsi Viken baari, jonka kanta-asiakkaat olivat liikemiehiä, toimittajia ja juristeja. Vuonna 1939 avattu Maakunta sai väistyä 1980-luvun lopussa Torikeskuksen tieltä.

939-01-24 Keskisuomalainen

Pirtti-kahvila-ruokala avattiin vuonna 1935, keskittyi palvelemaan varsinkin maalaisväestöä. Sijaitsi nykyisen postin kohdalla Vapaudenkadulla. Vielä vuonna 1946 mainosti ravintola uudistettua biljardi-tilaa Laatokka sanomalehdessä.

1939-01-24 Keskisuomalainen

Opettaja Aino Harjama, synt. 1889 Jkl, k. 1988 Jkl. Valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarissa 1912. Toimi useissa kouluissa opettajana. Jyväskylän keskuskansakoulussa vielä 1950 luvun alussa oli myös allekirjoittaneen opettajana 1-2 luokat.

1939-01-28 Keskisuomalainen

Oy Keskus perustettiin 01.05.1924, siihen siirtyivät Keski-Suomen Eläinkeskus ja Jyväskylän Osuusmeijeri. Toiminta-ajatuksena oli kehittää elintarvikkeiden ja -tarvikkeiden myyntiä ja laajentaa myyntiverkostoa. Uusin toimitila sijaitsi Väinönkadulla vastapäätä kauppatoria.

1939-01-28 Työn Voima

Tupakkatehdas Fennia aloitti näköjään englanninkielen opetuksen tupakkamainoksissaan.

Kilpisenkatu 10, parturimestari Ollilainen toimi viereisessä rakennuksessa 1900-luvun alussa.

1939-01-29 Sisä-Suomi

Kuka murhasi Rouva Skrofin? on Mika Waltarin vuonna 1939 julkaistu salapoliisiromaani ja Komisario Palmu -sarjan ensimmäinen teos. Kirjasta tehtiin Matti Kassilan vuonna 1961 ohjaamana elokuva Kaasua, komisario Palmu! Matti Kassila halusi Palmun elokuvan nimeen.

1939-01-31 Sisä-Suomi

Monikohan sai 1960-1970 luvuilla sakkoja korttelirallista Jyväskylän keskustassa. Kadunkulmissa seisoskelleet nuoret olisivat myös olleet vaarassa saada sakkoja.
Nykyään käytetään suolaa monesti jään sulattamiseen kaduilta.

Allekirjoittanut 1v 5 kk ikäisenä. Muokattu eläväksi MyHeritage-sivustolla; https://www.myheritage.fi/deep-nostalgia

1939 TAMMIKUU 01-15

1939-01-02 Työn Voima

1914-04-20 elinkeinoilmoitus

Leinon kenkäkauppa on jo vakiinnuttanut paikkansa KOP:n talossa. K.V. Leino osti 1914 Kauppisen Jalkineliikkeen ja jatkoi niissä tiloissa Kauppakatu 26:ssa kunnes muutti KOP taloon Kauppakadulle.

1929-01-03 Keskisuomalainen

K. J. Gummerus toimi Jyväskylän klassillisen lyseon ruotsin ja suomen kielen opettajana vuosina 1875-1897. Kaarle ja Gustava Gummerus perustivat kustannustoiminnan Jyväskylässä vuonna 1872, K. J. Gummerus Oy:n.

1939-01-03 Keskisuomalainen

Iltamia järjestettiin Jyväskylän seudulla hyvinkin usein. Suojeluskuntakin oli usein järjestämässä näitä.
Wikipedia 2021. ”Iltamat ovat kyläkunnittain järjestettyjä tai jonkin järjestön kuten nuorisoseuran organisoimia ohjelmallisia illanviettotilaisuuksia. Iltamien ohjelmaan sisältyi järjestäjästä ja mahdollisesta teemasta riippuen puheita, yhteislaulua, runonlausuntaa, voimisteluesityksiä sekä tanssia.”

Jyväskylän pienvenesatama 1930-luvulla. Kuva K-S Museo, kuvaaja: Rytkönen

1939-01-03 Sisä-Suomi

ARE = auto – radio – elektroniikka. Aren toimitalo valmistui vuonna 1938 ja siihen sijoittuivat tammikuussa 1939 eri toimipaikoissa toimineet Keski-Suomen Sähköliike ja Keski-Suomen Auto.

1939-01-03 Sisä-Suomi

Julius Strömberg perusti sähköliike Valo-Voiman 19.02.1926 osoitteessa Kauppakatu 30. Liike muutti vuonna 1927 uuteen osoitteeseen Kauppakatu 39. Vuonna 1932 oli muutto pitkäaikaiselle paikalleen Kauppakatu 29. Samassa osoitteessa toimi 1941 alkaen myös Soitinliike Väinämö.

1939-01-03 Sisä-Suomi

02.03.1937 maaherra on oikeuttanut V. Nyströmin autoliikkeen pitämään autokoulua Jyväskylässä.

1939-01-03 Työn Voima

Mäki-Matissa toimi myös säästökassa, kuten muissakin osuuskaupoissa. Kilpailu oli kovaa Jyväskylässä SOK:n ja OTK:n osuuskauppojen välillä.

1939-01-04Sisä-Suomi

Muista käsitellä varoen säämiskähansikkailla arvokkaita alkoholipulloja. Onkohan pullokin pudonnut hansikkaan kera? Vai onkohan pullokin kadoksissa?

1939-01-05 Työn Voima

Erityyppisiä hauskoja tekstejä oli Mäki-Matti kehittänyt säästökassojensa mainontaan.

1939-01-07 Työn Voima

Vuonna 1904 Nisulan Osuuskassa on merkitty kaupparekisteriin. Vuonna 1927 talletuskorko oli 8 % ja osoitteena oli vielä Tourukatu 25.

1939-01-08 Keskisuomalainen

Shirley Temple oli 1930-luvulla tosi suosittu lapsinäyttelijä. Jyväskylässäkin esitettiin hänen elokuviaan pitkä lista, mm. ”Lapsi vangitsee varkaan”, Pikku eversti”, ”Pikku päiväsäde”, ”Tupsukka” ja ”Pikku tyttömme”. Elokuvateatteri Salome esitti nämä elokuvat.

1939-01-11 Keskisuomalainen

Onko kysymyksessä se, että asiakas sai liikaa rahaa takaisin, vai annettiinko hänelle liian vähän rahaa. Arvoisa asiakas menee varmaan takaisin liikkeeseen hakemaan lisää rahaa. Olisikohan erehdyksessä liikaa saanut asiakas palanut takaisin liikkeeseen.

1939-01-12 Keskisuomalainen

Juomatehtailla oli kilpailua asiakkaista, molemmat valmistivat samantyyppisiä juomia, joten asiakkaiden oli vaikea valita kumman sitruunasoodaa halusivat juoda.

1939-01-12 Sisä-Suomi

Jyväskylän kaupunki panosti lasten liikkumiseen jo 1930-luvulla. Harjun rinteeseen rakennettiin pitkä liukumäki, jota kaikki pääsivät laskettelemaan. Olisikohan tänä päivänäkin syytä panostaa enemmän lasten ja nuorten ulkoiluharrastuksiin.

1939-01-13 Keskisuomalainen

Lakerol.fi: ”Läkerolin perusti Adolf Ahlgren, myyntimies Ruotsin Gävlestä, vuonna 1909.
Ensimmäiset pastillit valmistettiin arabikumista, eukalyptuksesta ja lakritsista. Sana ”Läkerol” tulee ruotsin kielen sanasta ”läker”, joka tarkoittaa parantamista ja jälkiliitteestä ”ol”, joka puolestaan tuo nimeen lääketieteellisen vivahteen.”

1939-01-13 Keskisuomalainen

Manne Vuorinen, Karstula 6.2.1894-1.5.1966.
Oli suomalainen Karstulassa asunut maanviljelijä ja maastohiihtäjä.
Wikipedia 2021: ”Vuorinen aloitti kilpailu-uransa vuonna 1915 voittamalla Jyväskylässä Keski-Suomen mestaruuden 10 kilometrin hiihdossa. Vuonna 1919 hän voitti Suomen talvikisojen 60 kilometrin hiihdon. Vuonna 1922 hän voitti Tukholmassa Pohjoismaisissa kisoissa 30 kilomerin hiihdon.”
Kilpahiihdon ohessa Vuorinen valmisti myös kehittämiään suksivoiteita.

1939-01-13 Keskisuomalainen

Maurice Auguste Chevalier (12.09.1888 – 01.01.1972) oli ranskalainen näyttelijä ja esiintyjä.
Hän oli naimisissa Yvonne Valleen kanssa 1927-1933.
Outoa tässä lehtijutussa on se, että historian tiedostojen mukaan hän meni naimisiin vuonna 1937 Nita Rayan kanssa ja erosi vasta 1946.

Soitinliike Väinämö muutti 1941 toimintansa Vapaudenkadulta Kauppakatu 29:ään, sähköliike Valo-Voiman viereen.

JOULUKUU 16-31.1920

Vuosi 1920 on mennyt seurattaessa Jyväskylän historiaa. Nyt blogissa seuraa hetkellinen tauko, valmistaudutaan seuraavan historiamuistelun tekoon. Monet kiitokset lukijoillemme. Palaamme myöhemmin uusin muisteloin.
Elokuvateatteri Opiksi ja Huviksi. Torikadun (Gummeruksenkadun) ja Kauppakadun kulma. Kuva K-S Museo

1920-12-17 Keskisuomalainen

Muuramen kirkko valmistui vuonna 1929 Alvar Aallon piirustusten mukaan. Muuramen kirkko on ensimmäinen arkkitehti Alvar Aallon luonnosten mukaan toteutuneista kirkkorakennuksista.

1920-12-17 Keskisuomalainen

Sanitas Kivennäisvesitehdas toimi Puistokatu 1:ssä. Oletettavasti Joulu-oluessa ei ollut paljoa alkoholia, koska voimassa oli vielä kieltolaki.

1920-12-18 Saarijärven Paavo

Porilainen lääkäri kirjoitteli spriireseptejä, kuukaudessa raapustanut 2000 reseptiä. Kaupungin asukkaat olivat varmaan parantuneet monista vaivoista spriin avulla.

1920-12-18 Työn Voima

Työn Voima käytti nimitystä ”hajuvero” uudesta verosta joka koski parfyymejä. Muissa lehdissä uutinen oli asiallisesti kirjoitettu.

1920-12-19 Keskisuomalainen

Joulupata on Pelastusarmeijan joka joulu jo yli sadan vuoden ajan järjestämä keräys vähävaraisten hyväksi. Pelastusarmeijan henkilöstö ja vapaaehtoiset päivystävät patojen kanssa vilkkailla paikoilla ottaen vastaan raha- ja tavaralahjoituksia.
Suomessa joulupadat pystytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1906.

1920-12-19 Keskisuomalainen

Einar Keilanin liike oli pitkäaikainen, hyvin suosittu liike kaupungissa. Keilanin kultasepänliike sijaitsi Kauppakadulla KOP:n talossa.

Joulukortti rintamalta 1942, lähettäjä Päiviö Ollilainen.

1920-12-20 Työn Voima

Porttikiellon saaneiden nimet julkaistiin lehdissä. Näin kaikki näkivät ketkä olivat kaupungin ”häiriköitä”.

1920-12-21 Keskisuomalainen

Uutinen kaupungissa vuosittain olevasta markkinatapahtumasta sisälsi lähinnä tietoja juopuneiden ja häiriköiden toiminnasta.

1920-12-21 Saarijärven Paavo

Lehdet käyttivät välillä toisten lehtien tekiemiä uutisaineistoja ja siitä nousi silloin tällöin pientä kinaa.

1920-12-22 Saarijärven Paavo

Wikipedia 2020: ”Ensimmäinen Suomen Kuvalehti-nimeä käyttänyt lehti ilmestyi vuosina 1873-1880 ja toinen vuonna 1894.
Nykyinen Suomen Kuvalehti aloitti ilmestymisensä vuonna 1916, ja siihen yhdistyi Kansan Kuvalehti vuonna 1934. Ensimmäisenä päätoimittajana vuonna 1916 toimi Matti Kivekäs, joka sai myöhemmin surmansa Suomen sisällissodassa valkoisten puolella.”

1920-12-24 Työn Voima

Wikipedia 2020: ”Tapaninpäivän perinteisiin kuuluu tapaninajelu, mieluiten hevosella. Hevosia opetettiin juoksemaan ja ajeltiin kylillä hupailemassa. Iloiset rekiretket tehtiin joukolla ja joulun hiljaisen hartaan tunnelman jälkeen nuoriso ja vanhempikin väki huristeli innoissaan kylänraitteja. Hevoset, rekiajelut ja ravit ovat kuuluneet ja kuuluvat jossain määrin yhä tapaninpäivään. Kaikenlainen huvittelu ja toisten tapaaminen, tanssit ja kyläilyt, olivat sopivaa ohjelmaa hartaimpien joulunpyhien jälkeen.”

1920-12-30 Keskisuomalainen

Suomeen unitauti tuli syksyllä 1920 ja ensimmäiset tautitapaukset olivat loka- marraskuussa Helsingissä. Sieltä sairaus levisi nopeasti myös muualle maahan. Tauti hävisi aika nopeasti Suomesta.

Sukukuva vuodelta 1950. Ylärivi; Antti Bengts, Eero Bengts, Päiviö Ollilainen, Heikki Ollilainen, alarivissä Anni Bengts, Hilja Ollilainen, Heikki Ollilainen, Sinikka Ollilainen, Anna-Maija Ollilainen ja Anna-Liisa Ollilainen.

1920-12-30 Keskisuomalainen

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli vuonna 2020 heinäkuun lopussa 5.530.706 henkeä.

1920-12-31 Keskisuomalainen

Elokuvatarjonta oli Jyväskylässä monipuolinen. Asukkaitahan oli vain n. 6000 ja useat teatterit tarjosivat elämyksiä ihmisille.

1920-12-31 Keskisuomalainen

Keskisuomalaisen juttusarjasta leike, parturimestari Ollilaisen uusittu liike oli kutsunut toimittajia tutustumaan toimintaan.

1920-12-31 Työn Voima

Minkähän takia moni työväenluokkainen tilasi porvallisia lehtiä? Siitähän tehtiin loppu, eihän työläiset saaneet tutustua porvalliseen elämään.

Cygneus Uliza eli Cygnaeuksenkatu. Vielä venäläinen kirjoitustyyli.

KIITOKSET TEILLE ARVOISAT LUKIJAT, TÄMÄ JYVÄSKYLÄN HISTORIAN SIVUSTO ON NYT SAANUT KOKO VUODEN 1920 SELATTUA.

Tulen palaamaan Jyväskylän historiaan myöhemmin. Ilmoittelen siitä Facebookissa.

JOULUKUU 1-15

Joulukuussa tapahtui mm. Jyväskylän asukasluku, kunnallisvaalit, Jonas Heiskan näyttely, Sirkkojen konsertti.
Parturimestari Ollilainen takavasemmalla, kuva vapaudenkatu 57 pihassa.

1920-12-01 Saarijärven Paavo

Rauha Hirvinen (Vehniän kartanon tyttäriä) piti suosittua ruokalaa Heikki Ollilaisen talossa useita vuosia.

1920-12-02 Työn Voima

Aika tiukkaa tekstiä. Porvaristo tappanut, rääkännyt ja kiduttanut kansalaisia??? Nyt niistä pääsee eroon kun valitsee oikein kunnallisvaaleissa.

1920-12-03 Keskisuomalainen

Näin tämä kaupunkimme vain kasvaa, nyt jo yli 6000 asukasta.

1920-12-03 Työn Voima

Tärkeä viesti porvarinaisten palvelijattareille; älä äänestä porvareita.

1920-12-04 Työn Voima

Kirjoitusmatot olivat kirjoituspöydillä pidettäviä liinoja, siis kankaasta valmistettuja. Myöhemmin näihin alustojen valmistukseen käytettiin mm. nahkaa.

Kuva vuodelta 1948, Rantapuisto, ei enää Rantapaviljonkia, pelkkä puisto ja muistot. K-S Museo.

1920-12-04 Työn Voima

Missähän vaalitarkkailijat olivat, kun porvarit olivat ajattaneet ajureilla vanhoja, sairaita ja harhaanjohdettuja työläisiä vaaliuurnille äänestämään porvareita.

1920-12-05 Keskisuomalainen

Nyt on Keskisuomalaisen taidearvostelija ylenpalttisen kehuva Jonas Heiskan taiteesta.

1920-12-05 Keskisuomalainen

Tupakkatehdas on keksinyt hienoja nimiä savukkeilleen, Valio ja Rauha. Oikeaa joulurauhaa saa Rauha-savukkeilla….

Taiteilija Kerttu Wanteen muistokuva kauppias Päiviö Ollilaiselle 11.11.1947.

1920-12-12 Saarijärven Paavo

Taidenäyttelyitä kaupungissa oli useita peräkkäin. Heiskan näyttely loppuu ja tilalle tulee Urho Lehtisen näyttely.

1920-12-14 Keskisuomalainen

Chaplin oli maailman tunnetuimpia näyttelijöitä, avioerojen hinta kuuluisuuksilla oli hurjan korkea, tämäkin 150.000 dollaria.
Wikipedia 2020: ”Ensimmäisen avioliittonsa Chaplin solmi vuonna 1918 17-vuotiaan näyttelijän Mildred Harrisin kanssa, joka kertoi odottavansa hänelle lasta. Raskaus ei ollut totta.
Vuonna 1924 Chaplin avioitui 16-vuotiaan näyttelijä Lita Greyn kanssa. Grey oli 12-vuotiaana esiintynyt elokuvassa Chaplinin poika.”

Heimo Haiton konsertti Jyväskylässä 28.09.1948, järjestäjänä kauppias Päiviö Ollilainen. Taiteilija jätti muistoksi omistuskirjoituksella varustetun valokuvan.
Wikipedia 2020: ”Heimo Verneri Haitto (22. toukokuuta 1925 Viipuri – 9. kesäkuuta 1999 Marbella, Espanja) oli suomalainen viulutaiteilija ja lapsitähti.”

1920-12-14 Keskisuomalainen

Ruthin leipomo vei fiksusti lehden toimitukseen maistiaisia, sai näin ilmaista mainosta tuotteestaan.
Wikipedia 2020: ”Näkkileipä on alun perin pohjoismaalainen kova leipätyyppi, joka leivotaan yleensä täysjyvärukiista veteen. Ruisnäkkileipää paistetaan korkeassa lämpötilassa (250 °C) muutama minuutti. Näkkileipä on tyypillinen länsisuomalainen leipä. Armeijat ja koulut käyttävät paljon näkkileipää, koska se säilyy hyvin ja on keveytensä ja muotonsa ansiosta helppoa kuljettaa. Talvi- ja jatkosodan aikana Suomessa lotat valmistivat sitä armeijan käyttöön.Armeijan näkkileipää kutsutaan nimellä vaneri tai vanikka.”

1920-12-14 Saarijärven Paavo

Kokkosen Paperikauppa toimi Kilpisenkadulla KOP:n talossa, oli aikanaan yleisin lippujen välittäjä kaupungissa.

1920-12-15 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Viljo Eino ”Ville” Ritola (18. tammikuuta 1896 Peräseinäjoki – 24. huhtikuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen kestävyysjuoksija. Hän voitti Pariisin olympialaisissa 1924 ennätykselliset kuusi mitalia. Kukaan muu suomalainen ei ole yltänyt yhtä moneen mitaliin yksissä olympialaisissa, eikä kukaan yleisurheilija ole yksissä olympialaisissa saavuttanut useampia mitaleita. Ritola oli yksi ”Lentävistä suomalaisista” Paavo Nurmen ja Hannes Kolehmaisen ohella.”

Torikadun (Gummeruksenkadun) yläpäästä nousi harjulle hienot Neron-portaat. K-S Museon kuva.
Ensi viikolla uusia uutisia

MARRASKUU 16-31

Uusia uutisia Jyväskylästä marraskuun loppupuolelta 1920.
Parturimestari Heikki Ollilainen oikealla, kuva parturiliikkeen odotustilasta.

1920-11-16 Keskisuomalainen

Ahvenanmaan kysymys oli ollut jo pitkään keskusteluissa, eli kuuluuko Ahvenanmaa Ruotsille vaiko Suomelle. Ylläoleva teksti kertoo valitettavan huonosta isänmaallisuudesta Ahvenanmaalla, vain alle 20 prosenttia kutsutuista saapui palvelukseen.

1920-11-16 Keskisuomalainen

Niinpä, ainoastaan oman puolueen teatteriin sai liittyä vaikka ”herraskoplan” teatterissa olisi ollut vapaana paikkoja.

1920-11-17 Saarijärven Paavo

Kauppias Mitrofanoff oli aktiivinen karjalaispakolaisten auttamisessa, näitä keräyksiä tehtiin Jyväskylässä katu kerrallaan, nyt vuorossa Kauppakadun avustukset.

Ravintola Maakunta, G. Lauben lihaliike, Talviston vaatekauppa ja Rautaväri Oy. Kuva K-S Museo
Kuva sota-ajalta, myymälöiden ikkunoissa puiset suojaukset, pari sotilasta seisomassa porttikongin kohdalla.

1920-11-17 Työn Voima

Wikipedia 2020: ”hmiset ovat tehneet eläinten luusta monenlaisia työkaluja kuten neuloja, koukkuja, sirppejä ja kaapimia. Luu on voitu kovettaa tulella. Sarviluu on ollut suosittu materiaali sen kovuuden ja kestävyyden ansiosta. Huiluja on tehty usein linnunluista. Luujauho on maaperän lannoitteena ja aiemmin myös kotieläinten kivennäisrehuna käytetty luista valmistettava jauhe.”

1920-11-17 Työn Voima

Työn Voiman mielestä shakinpeluu oli herrasmuotiin kuluvaa. Samanlaisia pelejä olivat mm. korttipeli-, tappelu- ja juontikilpailut, eli kaikki joutilaiden leikkejä.

1920-11-17 Työn Voima

Työväenyhdistys oli ankarana viinamäen miehille, henkilöt laitettiin syytteesen virallisia kanavia pitkin ja pääsy huvitilaisuuksiin kiellettiin.

Kirkkopuistossa, taustalla Jyväskylän Säästöpankin ja KOP:n talot. Kuva K-S Museo

1920-11-19 Keskisuomalainen

Emil Jokinen myi talonsa Muuramesta ja osti samana päivänä kaupungista tontin ja talon Vaasankadulta. Täällä Jokinen jatkoi kauppiaana.

1920-11-22 Työn Voima

Kuluttajat, antakaa musertava isku yksityiselle liiketoiminnalle, näin Osuuskauppa Mäki-Matti mainosti myymäläänsä asiakkaille.

1920-11-23 Keskisuomalainen

Aika tyly arvostelu Felix Ojasen näyttelystä ja töiden laadusta. Tästä arvostelusta tulikin muissa lehdissä kommenetteja.
Felix Ojanen maalasi mm. Puistokatu 21:n päätyseinään hienon Goodyearin rengasmainoksen vuonna 1930.

1920-11-23 Työn Voima

Jälleen Vehniän kartanon mailta löytyi viinatehdas, kartanon tilukset olivat laajat, joten alueelle mahtui useitakin tehtailijoita.

1920-11-26 Keskisuomalainen

Vainiomäen uusi myymälä sijaitsi Nikolainkulmasta seuraavassa talossa, sitä seuraava olikin parturimestari Ollilaisen tontti ja talo.

Joulunviettoa Heikki Ollilaisen asunnossa vuonna 1921.

Ensi sunnuntaina lisää uutisia