Tällä viikolla mm.: Mannerheim saapuu Jyväskylään, A. Tannerin laulajaiset, Mattilan tila synnytyslaitokseksi, tulipaloja Jyväskylässä.
1920-04-01 Saarijärven Paavo
Kenraalin saapuminen pikkukaupunkiin oli suuri tapaus. Kaupunkilaisia kehotettiin saapumaan asemalle sen Haapamäen puoleiseen osaan, jotta juhlallisuuksille olisi tilaa itse asemalla.
Tähän ilmoitukseen Saarijärven Paavo ilmoitti seuraavana päivänä uutisen olleen Aprillipila. Useat henkilöt olivat aseman seutuvilla odottaneet Mannerheimin junaa, kunnes totesivat tulleensa huijatuksi.
1920-04-01 Työn Voima
Sokerista oli pulaa. Muutaman kilon takia laitettu haku lehteen, pontikan keittoon tarvittaisiin huomattavasti enemmän sokeria.
https://agricolaverkko.fi/ : ”Monien tavaroiden tuontimäärä laski jyrkästi jo ennen vuotta 1917. Näistä mainittakoon kahvi, sokeri, malmit, sementti, kivihiili, koksi, lannoitteet ja alkoholijuomat. Kahvipula yllätti suomalaiset talvella 1916, kun Ruotsi ei enää päästänyt Brasiliasta Englannin kautta hankittua kahvia Suomeen. Sokeripula taas johtui pulasta Venäjällä, minkä vuoksi Suomeen ei saatu sovittuja määriä. Kahvin ja sokerin puute olivat osa laajempaa elintarvikeongelmaa, joka jauhojen loppuessa muuttui varsinaiseksi puutteeksi ”
1920-04-01 Työn Voima
Wikipedia 2020: ”Johan Alfred ”Affu” Tannerin humoristisiin kuplettiesityksiinsä kuuluivat eri ammattikuntia ja poliittisia tapahtumia parodioivat esiintymisasut sekä eleet. Hän kirjoitti tekstit yli sataan kappaleeseen ja levytti vuosina 1911−1926 yhteensä 65 kuplettia. Tannerin kappaleita ovat muun muassa ”Kulkurin valssi”, ”Kalle Aaltonen”, ”Muistiinpanoja vosikan renkinä ollessani” ja ”Orpopojan valssi”. Tanner kuoli tuberkuloosiin vain 43-vuotiaana vuonna 1927.”
1920-04-02 Saarijärven Paavo
Kaupunki perui Raivion talon ostamisen, koska sai hankittua itselleen Mattilan kartanon, johon päätettiin perustaa synnytyslaitos.
Keskisuomalainen 21.04.2017: ”Jyväskylän kaupungin synnytyslaitos oli aluksi osoitteessa Kauppakatu 31. Se tuhoutui tulipalossa 1899. Synnytyslaitos muutti Toivolan pihaan ja oli siellä vuoteen 1920. Mattilan tilan päärakennus tuli sitten kaupungin synnytyslaitokseksi Mendelininkadulla Mattilanpellolla. Laitos toimi siellä siihen asti, kunnes keskussairaala valmistui vuonna 1954 ja sinne tuli synnytysosasto.”
Allekirjoittanut on myös syntynyt Mattilassa vuonna 1947.
1920-04-07 Keskisuomalainen
Markkinat olivat yleisön mieleen, oli joukko Helppo-Heikkejä, jotka viihdyttivät aikuisia ja lapsille oma karuselli. Väki paikalla lähinnä tyhjäntoimittamista varten!?. Ja tietysti myös korpirojun myyjiä ja nautiskelijoita; Pontikkaa on useimmiten keitelty korvessa metsän piilossa, ja sillä on monia lempinimiä, kuten ”korpikuusen kyynel” ja ”korpiroju”. Sana pontikka tulee mahdollisesti ruotsinkielisestä sanasta pontak, joka 1700-luvulla tarkoitti ranskalaista pontaque-nimistä bordeaux-viiniä.
1920-04-07 Työn Voima
Kieltolaki tuli voimaan 1. päivä kesäkuuta vuonna 1919. Viinateollisuus kukoisti 1920-luvulla, viikottain oli lehdissä artikkeleita eri puolilla Keski-Suomea hävitetyistä keittimöistä.
https://www.kirkkojakaupunki.fi/ : ”Koko 1920-luvun Suomessa oli voimassa kieltolaki. Alkoholijuomia ei saanut myydä, tuoda maahan, valmistaa eikä varastoida muutoin kuin lääkinnällisiin, tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Yhden poikkeuksen kieltolaki salli alkoholijuomien tarjoilussa: ehtoollisviiniä sai jakaa kirkoissa entiseen tapaan. Eikä tätä poikkeusta tarvinnut edes perustella lääkinnällisellä käytöllä, vaikka ehtoollista on vanhastaan kutsuttu ”kuolemattomuuden lääkkeeksi”.”
1920-04-08 Saarijärven Paavo
Wikipedia 2020: ”Jalmari Juhani Aleksanteri Pohjanmies, vuoteen 1905 asti Lindfors, (19. elokuuta 1893 Helsinki – 22. marraskuuta 1959 Hollola). Hän työskenteli Jyväskylän amatööriorkesterin johtajana (1920-24), urkurina ja soitonopettajana (1919-1928), säveltäjänä, urkutaiteilijana ja kuoronjohtajana.”
1920-04-08 Saarijärven Paavo
Kuvassa Jyväskylän vapaapalokunta poseeraa lähtövalmiina paloaseman edessä, nykyisen Yliopistonkadun varrella. Vpk-talon keskellä kohoaa letkutorni, jonne märät letkut ripustettiin käytön jälkeen kuivumaan. Keski-Suomen museon kuva-arkisto.
Ksml 23.10.2014: ” Jyväskylässä on ollut vapaaehtoista palovartio- ja sammutustoimintaa vuodesta 1838 lähtien, eli se alkoi vuosi kaupungin perustamisen jälkeen. Toiminta ei kuitenkaan ollut järin menestyksekästä ennen kuin kaupunkiin saatiin vakituinen palokunta vuonna 1922.
1920-04-08 Työn Voima
Jyväskylän Metallityöväen ao.026. : ”Metallimiesten toiminta alkoi vuonna 1906, jolloin tänne perustettiin Suomen Metallityöntekijäin Liiton Jyväskylän metalliosasto 10. Osaston toiminta oli aluksi varsin vaimeata, mutta vilkastui 1910-luvun loppupuolella ja osasto saavutti vuona 1917 57 jäsenen määrän.”
1920-04-09 Saarijärven Paavo
Suomenkielisen kupletin synty ajoittuukin 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen, ja vasta Tanner kehitti siitä omaleimaisen estradityylin, johon kuului taiturillinen koreografia, klovnimainen ilmehtiminen ja huomiota herättävä rekvisiitta. Aikaisempi ura telinevoimistelijana helpotti lavatyöskentelyä. Tanner tuli kuuluisaksi erityisesti pantomiimeistaan ja näyttämöparodioistaan.
1920-04-11 Saarijärven Paavo
Kirjastot.fi: ”Murresana teija (= karjakko, navettapalvelija), jota vastaa ruotsalainen murresana deja.”
1920-04-11 Saarijärven Paavo
Savustettuja kinkkuja, oispa makoisaa syötävää, osa taisi kärähtää kunnolla.
Osuusteurastamot perustivat vuonna 1918 Suomen Karjakeskuskunta -nimisen osuuskunnan, myöhemmin nimeksi Karjakunta.
1920-04-12 Työn Voima
Wikipedia 2020: ”Espanjan taudin neljäs aalto tammi-helmikuussa 1920 vaikutti voimakkaimmin Lapissa. Inarissa joka kymmenes asukas menehtyi tuolloin espanjantautiin. Tautiin sairastui Suomessa yli 90 000 henkilöä vuonna 1918, yli 50 000 vuonna 1919 ja vielä yli 70 000 vuonna 1920 eli yhteensä ainakin 210 000 ihmistä. Espanjantautiin kuoli vuosina 1918-1920 yhteensä arviolta noin 20 000 suomalaista.”
1920-04-14 Keskisuomalainen
Parturimestari Heikki Ollilainen toimi Jyväskylän kaupungin Käsityöläisyhdistyksen jäsenenä 1898, johtokunnassa 1909-1948. Yhdistyksen varapuheenjohtajana 1910-1923 ja puheenjohtajana 1924-1938. -Jyväskylän kaupungin Käsityöläisten Eläkekassan johtokunnan puheenjohtajana 1903-1941, jolloin kassa lakkautettiin.
