ELOKUU 16-31

Tällä jaksolla mm. räätäli Elorannan tuomio, kahvipula, kahvilaliikkeet Jyväskylässä, Mattilan synnytyslaitos ym.

Rautatatien valmistuttua Jyväskylään 1897 vesiliikenteen merkitys väheni ja muuttui sotien jälkeen lähes kokonaan huviliikenteen puolelle. Jyväskylän satama sijaitsi 1980-luvun alkuun asti Vaasankadun alapäässä. Kuva mökkimme seinällä.

1920-08-16 Työn Voima

Vero, joka maksettiin paikkakunnan verosääntöjen mukaisesti voina. Aikamoinen määrä voita kirkkoherralle tuosta verosta kertyikin, kymmenkunta kylää, lehmiä varmaan joka talossa ja jokaisesta lehmästä kertyi puoli kiloa voita.

1920-08-17 Saarijärven Paavo

Eloranta perusti tammikuussa pukimotehtaan Harjukatu 14:ta, ollen suurin vaatehtimo Jyväskylässä.
Näin sitä saattaa tapahtua oikeassa elämässä, huipulla tuulee ja sieltä kaatuu rytisten maahan, tässä tapauksessa kuritushuoneeseen.

1920-Torikojuja Kunnallistalon edessä, Jaakko Rusanen, valokuvaaja 1920–1929, Keski-Suomen Museo

1920-08-17 Työn Voima

Oskari Kiljusella oli ”Keski-Suomen Liiketoimisto”, joka välitti kaupunkitaloja. Hän osti myöhemmin talon Taulumäeltä, johon muutti itse asumaan.

1920-08-19 Keskisuomalainen

Tämä ruokala pysyikin paikallaan pitkään, ollen yksi kaupungin suosikkiruokaloista ja se sijaitsi nykyisen Gummeruksenkadun ja Hannikaisenkadun kulmassa.

1920-08-19 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Arvo Henrik Ylppö (27. lokakuuta 1887 Akaa – 28. tammikuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, lastentautiopin professori, arkkiatri ja suomalaisen neuvolajärjestelmän isä. Kansainvälisesti Ylppö tunnettiin keskostutkimuksistaan.
Ylppö palasi Suomeen 1920-luvulla, ja toimi Helsingin yliopistossa ensin lastentautiopin dosenttina, sitten professorina 1925–1957. Yliopistoviran ohella hän oli Helsingin yleisen sairaalan lastenosaston ylilääkäri ja Lastenlinnan ylilääkäri.”

1920-08-19 Saarijärven Paavo

Nyt en oikein ymmärtänyt, jotenkin liittyy hääseremonioihin. Hääpariko tuota piippua juhlassaan sitten poltteli?!

1920-08-20 Saarijärven Paavo

Vuolaat ovat viinavirrat olleet koko Suomessa, paikallisissa lehdissä on harva se päivä näitä ”rojun” valmistajien keitoksien hävittämisiä uutisoitu.

Katunäkymä Kauppakadulta. Kuvaaja Valokuvaamo Päijänne Keski-Suomen museo

1920-08-20 Työn Voima

Nokia-tuotemerkki oli kova sana jo 1920-luvulla. Nokian kalosseja myivät useat kenkä- ja nahkaliikkeet Jyväskylässä.

1920-08-22 Keskisuomalainen

Sanomalehtien uutisten taustatiedot eivät aina olleet ajantasalla, niinkuin tässäkin kansalaisille tärkeässä kahvin saamisessa. Kahvi oli kortilla ja jos siitä olisi tullut pulaa, niin mustanpörssin kauppahan olisi taas tienannut reilusti lisää pimeää tuloa.

1920-08-23 Työn Voima

”Ruokalaisia otetaan kuukausi tai viikkomaksulla.” Minkähän suuruinen maksu näille ruokalaisille maksettiin käynneistään?

1920-08-24 Keskisuomalainen

Wikipedia:
”Johan Fredrik Karpio 24. elokuuta 1870.
Vanhemmat: Fredrik Gretanpoika Karpio ja Elisabeth Andersdotter Kramsu”.
Spets-sukunimi vaihtui Karpioksi toukokuussa 1906. Karpiot ovat edelleen Jyväskylässä tunnettuja.

1920-08-24 Keskisuomalainen

Elorannan pukimon johtaja oli tuomittu kuritushuoneeseen yli kolmeksi vuodeksi petoksista ja näin toiminta siirtyi uudelle omistajalle.

Kauppakadun alapää, Valokuvaamo Päijänne, Keski-Suomen Museo

1920-08-24 Saarijärven Paavo

Tapahtumia Jyväskylässä….

1920-08-26 Keskisuomalainen

Kaupungin kahviloita ja ruokapaikkoja.

1920-08-27 Työn Voima

Räätälit kilpailivat hyvillä, erikoisilla kankailla ja hyvällä palvelulla.

1920-08-28 Saarijärven Paavo

Synnytyssairaala muutti Mattilanpellolle, Mattilan talon päärakennukseen, jossa se toimi aina keskussairaalan perustamiseen asti vuoteen 1954.
Mattilassa on myös blogin pitäjä syntynyt v. 1947.
Kuokkalan Kartano oli silloisen Jyväskylän maalaiskunnan asukkaiden synnytyssairaala.

1920-08-28 Saarijärven Paavo

Ainolan tanssi-illat olivat suosittuja jo 1920-luvulla. Kuljetus tapahtui satamasta veneillä Ainolan rantaan ja takaisin.

Parturimestari Heikki Ollilainen

1920-08-29 Keskisuomalainen

Uusi saippua keksitty, mitähän liuottimia siihen on lisätty, ei tavallinen saippua irroita kovin helposti öljyjä ja värejä käsistä. Varmaankin on toiminut, mutta ehkä saippua-sana on hieman liioitteleva.

1920-08-31 Keskisuomalainen

Erikoinen kieltolaki Virossa, jokainen 20-v mies sai kuukausittain joko spriitä puoli tuoppia tai valmista viinaa tuopillisen.

1920-08-31 Saarijärven Paavo

Skogman & Calamnius oli ”Asianajo-, Metsä- ja Liiketoimisto”.
tämä huutokauppa pidettiin parturimestari Heikki Ollilaisen talossa Vapaudenkatu 57:ssä.

1920-08-31 Työn Voima

Toivo Kuula murhattiin Viipurin Seurahuoneella v. 1918, käsirysyn jälkeen häntä ammuttin revolverilla päähän ja hän kuoli sairaalassa 18.5.1918.
Tapausta tutkittiin pitkään, mutta ketään ei saatu tuomituksi. Pääepäillyt kuolivat oudoissa olosuhteissa tutkinnan aikana.

Sunnuntaisin uudet uutiset

Laita viesti sivustosta kavereille Facebook´iin

HEINÄKUU 16-31

Heinäkuun 1920 tapahtumia…

Kunnallistalo. Valokuvaamo Päijänne. Keski-Suomen Museo

1920-07-16 Keskisuomalainen

Huonekaluverstaita ilmestyi useitakin kaupunkiin 1920-luvulla. Raivion talo sijaitsi Harjukatu 15:sta. Erikoistui visakoivusta tehtyihin sänkyhuoneen kalusteisiin.

1920-07-16 Keskisuomalainen

Sokeria tuli taas, mutta ei voitu laittaa jakoon henkilökunnan puutteen vuoksi. Viikon päästä sitä sitten saa ostaa kilon/henkilö hintaan 16.- markkaa.

1920-07-16 Saarijärven Paavo

https://www.jyvaskylanainola.fi/jyvaskylan-ainolan-historiaa/ Kuva K-S Museo
”1908 urkuri Johan Tommila rakennutti Juhlatuvan kesähuvilakseen. Rakennus on muistitiedon mukaan rakennettu Raja-Karjalasta tuoduista venäläisten sotilaiden kasarmirakennusten hirsistä. Tommilan kuoltua huvila oli eri omistajien hallussa vuoteen 1913.
1920 – luvun alussa suojeluskunta osti Ainolan. Lotat ja suojeluskunta kunnostivat alueen yhteiseksi kesäsiirtolaksi ja lotat pitivät siellä kesäkahvilaa. Suojeluskunta rakennutti Tanssilavan ja järjesti Ainolassa myös tansseja.
1924 suojeluskunta myi rakennukset Jyväskylän Työväenyhdistys ry:lle ja tanssitoiminta pääsi kunnolla vauhtiin.
1937–1938 Juhlatuvan rakennusta uusittiin ja laajennettiin. Pihapiiriä kunnostettiin tasaamalla, rakentamalla luiskia ja istuttamalla lehmuksia. Rannan rinteeseen istutettiin kukkia Ainola-nimen muotoon.”

1920-07-17 Keskisuomalainen

Ainolan tanssilava oli kaupunkilaisten suosima, moottoriveneet kuljettivat tanssijoita satamasta Ainolan laituriin ja yöllä takaisin.

Keskisuomalaista maisemaa, kuva H. Ollilainen

1920-07-17 Keskisuomalainen

Kotimaan korpi-viinan tuotanto ei riittänyt kansalaisille, osaksi siksi, että viranomaiset saivat paljon vinkkejä metsien siimeksissä sijanneista tehtaista ja hävittivät niitä päivittäin.
Viro oli pelastus suomalaisille, sieltä virtasi spriitä laivoilla ja veneillä. Kuuluisin trokari Suomessa oli Algot Niska, joka oli varsinaiselta ammatiltaan merikapteeni.

1920-07-20 Työn Voima

Reino Tammivuori omisti leipomon ja kahvilan tässä osoitteessa vuoden 1949 loppuun.
Sorretun Voima-lehti 16.04.1909: Reino Tammivuori avasi konditorialiikkeen leipuri Saleniuksen talossa kauppakadulla.

1920-07-22 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Vuonna 1908 tukkukauppiaiden perustama Suomalainen Tupakkatehdas Oy, yhtiön savukemerkkejä olivat muun muassa Tähti ja Vaakuna. Savukkeiden valmistui päättyi 1924 kun valmistevero oli tehnyt tuotannon kannattamattomaksi ja yhtiö lakkautettiin 1926.”

Cygnaeuksen koulu. Kuva H. Ollilainen

1920-07-22 Keskisuomalainen

Kuinkahan moni tiesi millaisia olivat mantelipuun oksat vuonna 1920. Oppikirjoissa saattoi olla kuvia niistä, mutta tuoksua oli harva haistanut.

1920-07-28 Keskisuomalainen

Oksasen ruumisarkkukauppa taisi olla aiemmin, mutta Blom on käyttänyt tätä yritysnimeä ”UUSI RUUMISARKKULIIKE” jo vuodesta 1910.

1920-07-28 Työn Voima

Osuuskauppa Mäki-Matti oli aikaansa seuraavien kansalaisten ostospaikka, muut kävivät sitten kaiketi Osuusliikkeessä.

Rantaretkellä. Kuva H. Ollilainen

1920-07-29 Keskisuomalainen

Rouva Wenell osti Bäckmanin Keidas-kahvilan ja jatkoi samalla toiminimellä toimintaa samoissa tiloissa.
Bäckman avasi muutamaa vuotta myöhemmin Matkailijakodin Asemakatu 8:aan.

1920-07-29 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Lokomobiili (myös höyrylokomobiilina tunnettu) on pääasiassa maatalouden voimakoneena käytetty yhdeksi kokonaisuudeksi rakennettu höyrykattila ja mäntähöyrykone teholtaan yleensä 5–10 kW, joka oli tavallisesti varustettu pyörillä niin, että sitä voitiin kuljettaa käyttöpaikalta toiselle hevosten vetämänä. Lokomobiiliksi on nimitetty myös suurempitehoisia, kiinteästi asennettavia höyrykoneen ja -kattilan yhdistelmiä, joita valmistettiin teollisuuden voimakoneiksi.”

1920-07-30 Keskisuomalainen

Lida Forsblomin liike oli jyväskyläläisten naisten ja myös miesten ykkösostospaikka. Muotitavarat tulivat heille ensimmäisenä ja valikoimaa riitti. Liike oli perustettu jo vuonna 1885.

1920-07-30 Työn Voima

Tuotteina mm. Sitruuna-Soodaa, Banani-Juomaa, Kerma-Soodaa, Vichy-vettä, Simaa, Portteria, limonaadeja useita eri makuja.

Heikki Ollilaisen parturiliikkeen mainos

Joka sunnuntain aamupäivällä uusia uutisia…