ELOKUU 16-31

Tällä jaksolla mm. räätäli Elorannan tuomio, kahvipula, kahvilaliikkeet Jyväskylässä, Mattilan synnytyslaitos ym.

Rautatatien valmistuttua Jyväskylään 1897 vesiliikenteen merkitys väheni ja muuttui sotien jälkeen lähes kokonaan huviliikenteen puolelle. Jyväskylän satama sijaitsi 1980-luvun alkuun asti Vaasankadun alapäässä. Kuva mökkimme seinällä.

1920-08-16 Työn Voima

Vero, joka maksettiin paikkakunnan verosääntöjen mukaisesti voina. Aikamoinen määrä voita kirkkoherralle tuosta verosta kertyikin, kymmenkunta kylää, lehmiä varmaan joka talossa ja jokaisesta lehmästä kertyi puoli kiloa voita.

1920-08-17 Saarijärven Paavo

Eloranta perusti tammikuussa pukimotehtaan Harjukatu 14:ta, ollen suurin vaatehtimo Jyväskylässä.
Näin sitä saattaa tapahtua oikeassa elämässä, huipulla tuulee ja sieltä kaatuu rytisten maahan, tässä tapauksessa kuritushuoneeseen.

1920-Torikojuja Kunnallistalon edessä, Jaakko Rusanen, valokuvaaja 1920–1929, Keski-Suomen Museo

1920-08-17 Työn Voima

Oskari Kiljusella oli ”Keski-Suomen Liiketoimisto”, joka välitti kaupunkitaloja. Hän osti myöhemmin talon Taulumäeltä, johon muutti itse asumaan.

1920-08-19 Keskisuomalainen

Tämä ruokala pysyikin paikallaan pitkään, ollen yksi kaupungin suosikkiruokaloista ja se sijaitsi nykyisen Gummeruksenkadun ja Hannikaisenkadun kulmassa.

1920-08-19 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Arvo Henrik Ylppö (27. lokakuuta 1887 Akaa – 28. tammikuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, lastentautiopin professori, arkkiatri ja suomalaisen neuvolajärjestelmän isä. Kansainvälisesti Ylppö tunnettiin keskostutkimuksistaan.
Ylppö palasi Suomeen 1920-luvulla, ja toimi Helsingin yliopistossa ensin lastentautiopin dosenttina, sitten professorina 1925–1957. Yliopistoviran ohella hän oli Helsingin yleisen sairaalan lastenosaston ylilääkäri ja Lastenlinnan ylilääkäri.”

1920-08-19 Saarijärven Paavo

Nyt en oikein ymmärtänyt, jotenkin liittyy hääseremonioihin. Hääpariko tuota piippua juhlassaan sitten poltteli?!

1920-08-20 Saarijärven Paavo

Vuolaat ovat viinavirrat olleet koko Suomessa, paikallisissa lehdissä on harva se päivä näitä ”rojun” valmistajien keitoksien hävittämisiä uutisoitu.

Katunäkymä Kauppakadulta. Kuvaaja Valokuvaamo Päijänne Keski-Suomen museo

1920-08-20 Työn Voima

Nokia-tuotemerkki oli kova sana jo 1920-luvulla. Nokian kalosseja myivät useat kenkä- ja nahkaliikkeet Jyväskylässä.

1920-08-22 Keskisuomalainen

Sanomalehtien uutisten taustatiedot eivät aina olleet ajantasalla, niinkuin tässäkin kansalaisille tärkeässä kahvin saamisessa. Kahvi oli kortilla ja jos siitä olisi tullut pulaa, niin mustanpörssin kauppahan olisi taas tienannut reilusti lisää pimeää tuloa.

1920-08-23 Työn Voima

”Ruokalaisia otetaan kuukausi tai viikkomaksulla.” Minkähän suuruinen maksu näille ruokalaisille maksettiin käynneistään?

1920-08-24 Keskisuomalainen

Wikipedia:
”Johan Fredrik Karpio 24. elokuuta 1870.
Vanhemmat: Fredrik Gretanpoika Karpio ja Elisabeth Andersdotter Kramsu”.
Spets-sukunimi vaihtui Karpioksi toukokuussa 1906. Karpiot ovat edelleen Jyväskylässä tunnettuja.

1920-08-24 Keskisuomalainen

Elorannan pukimon johtaja oli tuomittu kuritushuoneeseen yli kolmeksi vuodeksi petoksista ja näin toiminta siirtyi uudelle omistajalle.

Kauppakadun alapää, Valokuvaamo Päijänne, Keski-Suomen Museo

1920-08-24 Saarijärven Paavo

Tapahtumia Jyväskylässä….

1920-08-26 Keskisuomalainen

Kaupungin kahviloita ja ruokapaikkoja.

1920-08-27 Työn Voima

Räätälit kilpailivat hyvillä, erikoisilla kankailla ja hyvällä palvelulla.

1920-08-28 Saarijärven Paavo

Synnytyssairaala muutti Mattilanpellolle, Mattilan talon päärakennukseen, jossa se toimi aina keskussairaalan perustamiseen asti vuoteen 1954.
Mattilassa on myös blogin pitäjä syntynyt v. 1947.
Kuokkalan Kartano oli silloisen Jyväskylän maalaiskunnan asukkaiden synnytyssairaala.

1920-08-28 Saarijärven Paavo

Ainolan tanssi-illat olivat suosittuja jo 1920-luvulla. Kuljetus tapahtui satamasta veneillä Ainolan rantaan ja takaisin.

Parturimestari Heikki Ollilainen

1920-08-29 Keskisuomalainen

Uusi saippua keksitty, mitähän liuottimia siihen on lisätty, ei tavallinen saippua irroita kovin helposti öljyjä ja värejä käsistä. Varmaankin on toiminut, mutta ehkä saippua-sana on hieman liioitteleva.

1920-08-31 Keskisuomalainen

Erikoinen kieltolaki Virossa, jokainen 20-v mies sai kuukausittain joko spriitä puoli tuoppia tai valmista viinaa tuopillisen.

1920-08-31 Saarijärven Paavo

Skogman & Calamnius oli ”Asianajo-, Metsä- ja Liiketoimisto”.
tämä huutokauppa pidettiin parturimestari Heikki Ollilaisen talossa Vapaudenkatu 57:ssä.

1920-08-31 Työn Voima

Toivo Kuula murhattiin Viipurin Seurahuoneella v. 1918, käsirysyn jälkeen häntä ammuttin revolverilla päähän ja hän kuoli sairaalassa 18.5.1918.
Tapausta tutkittiin pitkään, mutta ketään ei saatu tuomituksi. Pääepäillyt kuolivat oudoissa olosuhteissa tutkinnan aikana.

Sunnuntaisin uudet uutiset

Laita viesti sivustosta kavereille Facebook´iin

HEINÄKUU 1-15

Heinäkuun tapahtumia Jyväskylässä 1920

1920-Näkymä Kilpikadulta-Kuva: K-S museo

1920-07-01 Keskisuomalainen

Uusi ruokala-kahvila taas kaupunkiin. Kilpailu kovenee, tämäkin yritys näyttää lopettavansa toiminnan loppuvuodesta 1920.

1920-07-01 Keskisuomalainen

Kettujen nahka oli kovaa valuuttaa, siitä tehtiin turkkeja, hattuja ja hanskoja. Tuloksia tällaisen koneen käytöstä en löytänyt, ehkäpä se toimi kuten mainos lupaa.

Palokunnanmäki, hieno auto ja tietysti komeat ihmiset

1920-07-01 Keskisuomalainen

Pitkä, mutta mielenkiintoinen katsaus moskovalaisten elämästä 1920-luvulla.

1920-07-01 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ” Hugo Wilhelm Parviainen (23. huhtikuuta 1872 Jyväskylä – 30. kesäkuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen metsäteollisuusyritys Johan Parviainen Oy:n toimitusjohtaja.
Parviaisen vanhemmat olivat kauppaneuvos Johan Parviainen ja Maria Charlotta Hedberg. Hän pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1892 ja opiskeli oikeustiedettä Helsingin yliopistossa. Parviainen tuli isänsä jälkeen tämän perustaman yrityksen johtoon vuonna 1900. Tällöin yritykseen kuului Säynätsalon saha, Tourulan nahkatehdas, maatiloja, kaupunkikiinteistöjä sekä Päijänteellä liikennöinneitä laivoja. Yrityksestä muodostettiin osakeyhtiö Johan Parviainen Oy vuonna 1907 ja Hugo Parvianen oli yhtiön toimitusjohtajana. Hän perusti vuonna 1914 Säynätsaloon vaneritehtaan hyödyntääkseen koivukeppien ja -lankkujen sahauksessa syntynyttä jätepuuta.

1920-07-02 Työn Voima

Nainen kaitsemassa lapsia, Valokuvaamo Päijänne. 1920–1935, K-S Museo

Jokunen aika sitten oli täysin samanlainen ilmoitus Työn Voima-lehdessä, silloin vain otsake oli ”Hei! Pojat” Hei!” Sekin Kuikan suunnalta.

1920-07-03 Keskisuomalainen

Yllättävää kyllä, näitä hienoja soittopelejä on aina silloin tällöin myynnissä nettikaupoissa. Hyvästä joutuu kuitenkin maksamaan n. 600.- euroa. Mielenkiintoisia ”levysoittimia”.

1920-07-04 Saarijärven Paavo

Alkoivatkohan venäläiset jo 1920-luvulla ostelemaan tontteja ja mökkejä Suomesta tärkeiltä paikoilta. Jyväskylässä oli 40 ulkomaista henkilöä, paljonkohan niitä nyt on?

1920-07-06 Keskisuomalainen

Vuonna 1932 rakennettiin 4-kerroksinen kivitalo tontille ja Uusi Apteekki muutti siihen. 1936 Kauppalaisseura rakennutti Jyväshovin rakennuksen samalle tontille.

1920-07-08 Keskisuomalainen

K.V. Leino omisti tunnetun nahka- ja kenkämyymälän Asemakatu 8. Olikohan omalle autolle liian vähän käyttöä, kun on laittanut sen yleiseen ajoon.

1920-07-08 Työn Voima

Räätälimestari Elorannalla oli isohko pukimotehdas Harjukatu 14. Tehtaassa oli mm 12 sähköistä ompelukonetta ja henkilökuntaakin vuorotöissä n. 50 henkeä.

1920-07-09 Saarijärven Paavo

Alvar Aalto teki toki muitakin suunnitelmia kuin talojen piirustukset, Suomen Messuille hän suunnitteli Fredriksonin osastolle näyttelyn, josta saivatkin diploomin.

1920-07-11 Keskisuomalainen

Näkymä Tourujoelta Gustaf Albert Stoore valokuvaaja 1900-1915. K-S Museon kuva

Kovaa teetä on nautittu tunnetussa Kaupunginhotellin ravintolassa jo pitemmän aikaa. Nyt asiaa on tutkittu ja todettu tämä kieltolain rikkomiseksi ja siitä nostettiin syyte.

1920-07-11 Keskisuomalainen

Jyväskylän Uimalaitos oli todella suosittu kaupunkilaisten keskuudessa, se sijaitsi Rantapuiston alapuolella. Uimanäytöksellä kerättiin rahaa Olympia-rahastoon.

1920-07-13 Keskisuomalainen

Raastuvanoikeus ei tehnyt vielä päätöstä Kaupunginhotellin kieltolakirikkomuksesta, vaan asia siirrettiin elokuulle, jotta ehdittäisiin kuulustella uusia todistajia.

1920-07-15 Keskisuomalainen

T. Åström toimi vuonna 1918 Hämeenkatu 4:ssä, arkkitehti Vivi Lönnin kasvihuoneella. Kukkakauppa toimi Kauppakatu 28:ssa.

Lisää uutisia aina sunnuntaisin