Avainsana: Jonas Heiska

JOULUKUU 1-15

Joulukuussa tapahtui mm. Jyväskylän asukasluku, kunnallisvaalit, Jonas Heiskan näyttely, Sirkkojen konsertti.
Parturimestari Ollilainen takavasemmalla, kuva vapaudenkatu 57 pihassa.

1920-12-01 Saarijärven Paavo

Rauha Hirvinen (Vehniän kartanon tyttäriä) piti suosittua ruokalaa Heikki Ollilaisen talossa useita vuosia.

1920-12-02 Työn Voima

Aika tiukkaa tekstiä. Porvaristo tappanut, rääkännyt ja kiduttanut kansalaisia??? Nyt niistä pääsee eroon kun valitsee oikein kunnallisvaaleissa.

1920-12-03 Keskisuomalainen

Näin tämä kaupunkimme vain kasvaa, nyt jo yli 6000 asukasta.

1920-12-03 Työn Voima

Tärkeä viesti porvarinaisten palvelijattareille; älä äänestä porvareita.

1920-12-04 Työn Voima

Kirjoitusmatot olivat kirjoituspöydillä pidettäviä liinoja, siis kankaasta valmistettuja. Myöhemmin näihin alustojen valmistukseen käytettiin mm. nahkaa.

Kuva vuodelta 1948, Rantapuisto, ei enää Rantapaviljonkia, pelkkä puisto ja muistot. K-S Museo.

1920-12-04 Työn Voima

Missähän vaalitarkkailijat olivat, kun porvarit olivat ajattaneet ajureilla vanhoja, sairaita ja harhaanjohdettuja työläisiä vaaliuurnille äänestämään porvareita.

1920-12-05 Keskisuomalainen

Nyt on Keskisuomalaisen taidearvostelija ylenpalttisen kehuva Jonas Heiskan taiteesta.

1920-12-05 Keskisuomalainen

Tupakkatehdas on keksinyt hienoja nimiä savukkeilleen, Valio ja Rauha. Oikeaa joulurauhaa saa Rauha-savukkeilla….

Taiteilija Kerttu Wanteen muistokuva kauppias Päiviö Ollilaiselle 11.11.1947.

1920-12-12 Saarijärven Paavo

Taidenäyttelyitä kaupungissa oli useita peräkkäin. Heiskan näyttely loppuu ja tilalle tulee Urho Lehtisen näyttely.

1920-12-14 Keskisuomalainen

Chaplin oli maailman tunnetuimpia näyttelijöitä, avioerojen hinta kuuluisuuksilla oli hurjan korkea, tämäkin 150.000 dollaria.
Wikipedia 2020: ”Ensimmäisen avioliittonsa Chaplin solmi vuonna 1918 17-vuotiaan näyttelijän Mildred Harrisin kanssa, joka kertoi odottavansa hänelle lasta. Raskaus ei ollut totta.
Vuonna 1924 Chaplin avioitui 16-vuotiaan näyttelijä Lita Greyn kanssa. Grey oli 12-vuotiaana esiintynyt elokuvassa Chaplinin poika.”

Heimo Haiton konsertti Jyväskylässä 28.09.1948, järjestäjänä kauppias Päiviö Ollilainen. Taiteilija jätti muistoksi omistuskirjoituksella varustetun valokuvan.
Wikipedia 2020: ”Heimo Verneri Haitto (22. toukokuuta 1925 Viipuri – 9. kesäkuuta 1999 Marbella, Espanja) oli suomalainen viulutaiteilija ja lapsitähti.”

1920-12-14 Keskisuomalainen

Ruthin leipomo vei fiksusti lehden toimitukseen maistiaisia, sai näin ilmaista mainosta tuotteestaan.
Wikipedia 2020: ”Näkkileipä on alun perin pohjoismaalainen kova leipätyyppi, joka leivotaan yleensä täysjyvärukiista veteen. Ruisnäkkileipää paistetaan korkeassa lämpötilassa (250 °C) muutama minuutti. Näkkileipä on tyypillinen länsisuomalainen leipä. Armeijat ja koulut käyttävät paljon näkkileipää, koska se säilyy hyvin ja on keveytensä ja muotonsa ansiosta helppoa kuljettaa. Talvi- ja jatkosodan aikana Suomessa lotat valmistivat sitä armeijan käyttöön.Armeijan näkkileipää kutsutaan nimellä vaneri tai vanikka.”

1920-12-14 Saarijärven Paavo

Kokkosen Paperikauppa toimi Kilpisenkadulla KOP:n talossa, oli aikanaan yleisin lippujen välittäjä kaupungissa.

1920-12-15 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Viljo Eino ”Ville” Ritola (18. tammikuuta 1896 Peräseinäjoki – 24. huhtikuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen kestävyysjuoksija. Hän voitti Pariisin olympialaisissa 1924 ennätykselliset kuusi mitalia. Kukaan muu suomalainen ei ole yltänyt yhtä moneen mitaliin yksissä olympialaisissa, eikä kukaan yleisurheilija ole yksissä olympialaisissa saavuttanut useampia mitaleita. Ritola oli yksi ”Lentävistä suomalaisista” Paavo Nurmen ja Hannes Kolehmaisen ohella.”

Torikadun (Gummeruksenkadun) yläpäästä nousi harjulle hienot Neron-portaat. K-S Museon kuva.
Ensi viikolla uusia uutisia

KESÄKUU 01-15

Jyväskylän tapahtumia: rautatiekirjakauppa, Mitro, Saunalaitos, Suojeluskunta ym.

Parturimestari Heikki Ollilainen ja tyttärenpoikansa Antti Bengts soitinliikkeensä edustalla.

1920-06-01 Keskisuomalainen

Saunalaitos Kiuas perustettiin Jyväskylään marraskuussa 1912 ja oli silloin kaupungin hienoin ja monipuolisin saunalaitos. Yläkerran ”paremman puolen” tiloissa oli mm. taiteilija Jonas Heiskan kaksi taideteosta seinillä. Myös muiden palvelujen ohella siellä oli myös höyrykaappi.
Työn Voima-lehti osti tämän rakennuksen toukokuussa 1920 ja aikoi sijoittaa siihen lehtensä painon ja toimituksen.

1920-06-01 Keskisuomalainen

Hieno tarjous; ilmainen laivamatka Jyväskylästä Kinkomaalle. Mitähän matkustajat, jotka jäävät laivaan, onkohan heille mitään ohjelmaa, vai viekö laiva heidät takaisin kaupunkiin.?

1920-06-01 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Taiteilija Jonas Heiska s. 13.10.1873, Jyväskylän maalaiskunta, kuollut 03.03.1937. Maikki Aro pianonsoiton opettaja (1889–1961) kanssa. Heidän tyttärensä oli kuvataiteilija ja kuvaamataidon opettaja Vappu Heiska (1921–1993).”

1920-06-01-Keskisuomalainen

Ymmärrän kyllä, että naisten ja miksei miestenkin kesäkenkiä myydään keväällä, mutten ole aiemmin törmännyt hevosten kesäkenkien myynti-ilmoituksiin.

Jyväskylän uimalaitos Jyväsjärven rannalla, taustalla rautatie.

1920-06-03 Keskisuomalainen

Tämä puusepänliike sijaitsi Cygnaeuksenkatu 12:sta. Samassa osoitteessa aloitti puusepänliike M.I. Blom 30.11.1920.
Einar Bäckström puukotti isäänsä J.E. Bäckströmiä Harjukadun asunnossa lokakuussa 1920, J.E.B. kuoli myöhemmin sairaalassa.

1920-06-03 Saarijärven Paavo

apteekki.fi: ”Muurahaisia ja muurahaisten munia on ilmeisesti hyvin kauan käytetty sekä ravinnoksi että lääkkeeksi. Muurahaisia ja muurahaisenmunia on spriihin sekoitettuna käytetty pitkään muun muassa lihaslinimenttinä ja reumatismiin. Kramppien ja suonenvedon hoidostakin löytyy mainintoja. Proteiinirikkaita muurahaisten munia on myös käytetty ravinnoksi joko sekoitettuna johonkin tai sellaisenaan esimerkiksi paahdettuna.”

1920-06-05 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Karl Adolf Kovero (8. kesäkuuta 1845 Teisko – 5. huhtikuuta 1929 Jyväskylä) oli suomalainen lyseon lehtori, kirjailija ja kääntäjä.
Hänen poikansa Huugo Einari August Kovero (10. joulukuuta 1892 Jyväskylä – 21. kesäkuuta 1976 Jyväskylä) oli suomalainen lyseon lehtori ja runoilija.” Hän toimi myös bloginpitäjän suomenkielen opettajana Jyväskylän Lyseossa 1960 luvun alussa.

1920-06-08 Keskisuomalainen

Ei Jonni heittänyt Jyväskylässä maailmanennätystä.
Wikipedia 2020: ”Antwerpenin olympiakisoihin 1920 Myyrä lähti ennakkosuosikkina. Kisapäivän aamuna yhdysvaltalaisen James Lincolnin keihäs kuitenkin lipesi ja osui Myyrää olkapäähän. Vammastaan huolimatta Myyrä voitti olympiakultaa 65,78 metrin heitolla.”

Heikki Ollilaisen huvila ”Louhela” Halssilassa

1920-06-08 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Vuonna 1903 Mitro muutti Jyväskylään, missä perusti ison kankaiden tukku- ja vähittäisliikkeen. Myöhemmin hän perusti Jyväskylään pukutehtaan ja ompelimon. Mitro omisti kumppaneineen Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuus Oy:n, josta tuli sittemmin Oy Tikkakoski Ab. Kauppaneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 1942. Aleksei Mitron sukujuuret ovat Vienan Karjalassa, Uhtuan pitäjän Enonsuussa. Mitron isoisän isä oli rikkaudestaan kuuluisa Enonsuun Dmitrei, jonka mainitsi mm. Elias Lönnrot. Mitron isä oli entinen laukkukauppias Ivan Mitrofanoff, jolla oli kauppaliikkeitä ympäri Pohjoismaita, ja äiti laihialainen Maria o.s. Hukka.”

1920-06-08 Saarijärven Paavo

Ja jälleen raittiusvalvojat löysivät viinatehtaan. Näitä ilmoituksia on lehdissä viikoittain. Nyt näyttää mestarina toimineen vanha tekijä ”Viina-Riitta”

1920-06-09 Keskisuomalainen

Samassa talossa toimi myös Eino Nyyssölän asianajotoimisto, johtajana senaattori K. Auer. Aiemmin oli talon kirjoissa myös opiskelija Alvar Aalto.

Normaali olohuone 1920-luvulla. Vapaudenkatu 57, Heikki Ollilaisen albumista.

1920-06-09 Saarijärven Paavo

Näinhän se menee, ei ne tarveaineiden ja työpalkkojen nousut kaikkia korotuksia selitä, vaan mukana oli silloin ainainen voitonhimo.

1920-06-09 Keskisuomalainen

1920-06-10 Työn Voima

Työväen lehdet seurasivat tarkaan lehtien myynmtipaikkoja, että niissä pitäisi olla myös heidän sanomalehtiään.
Wikipedia 2020: ”Rautakirjan historia alkaa vuonna 1910 perustetusta Rautatiekirjakauppa Osakeyhtiöstä, jonka suurimmat omistajat olivat Otavan, Werner Söderströmin, Uuden Suomettaren ja Hufvudstadsbladetin kustantamot. Nämä kustannusyhtiöt perustivat Rautatiekirjakaupan myydäkseen kirjallisuutta ja sanomalehtiä Suomen rautatieasemilla. Yhtiö avasi ensimmäisen toimintavuotensa aikana 36 asemakioskia ja aloitti myös sanomalehtien myynnin junissa sekä alkoi myös jälleenmyydä lehtiä ja kirjallisuutta tukuittain.”

1920-06-13 Keskisuomalainen

Paikkana Kammosen talo, samassa rakennuksessa toimi myös elokuvateatteri Opiksi ja Huviksi. Tämä rakennus siis nykyisen Gummeruksenkadun ja Kauppakadun kulmassa.

1920-06-15 Saarijärven Paavo

Ja taas uusi vaatetusliike, edellinen avattiin eilen ja nyt Y. R. Salmela avaa omansa Kauppakadun yläpäähän. Vaatetusliikkeitä alkoi olla Jyväskylässä jo riittävästi, kilpailu kiristyi ja katteet pienenivät.

Ensi sunnuntaina uusia uutisia.

TAMMIKUU 11-17

Kirkkopuisto ja taustalla KOP:n uusi talo. Kuva Keski-Suomen Museo, 1920-lukua.

1920-01-11 Keskisuomalainen

Mies ollut kadoksissa jo seitsemän vuotta ja nyt vielä odotettava vuosi + vrk ennenkuin voi valita uutta puolisoa. Odottavan aika on pitkä.

1920-01-11 Saarijärven Paavo

Tekstihän on kuin vanhan suomalaisen elokuvan käsikirjoituksesta. Kunnanvaltuuston jäsen keitteli pontikkaa kaverinsa kanssa ja myi sitä Jyväskylän torilla.

1920-01-12 Keskisuomalainen

Perustettiin Jyväskylän Kirja, ja paperiteollisuus Oy. Jalmari Mantere toimitusjohtajana ja johtokunnassa mm Heikki Ollilainen

1920-01-13 

Kunnallisseuran vuosikokousta johti parturimestari Heikki Ollilainen

1920-01-13 Keskisuomalainen

Keski-Suomen kotiteollisuusyhdistyksen perustava kokous pidettiin 19. 6. 1913 Keski-Suomen maanviljelysseuran toimesta. Naisten käsityökouluja kutsuttiin kutomakouluiksi ja miesten kouluja veisto- tai puutyökouluiksi.

1920-01-13 Keskisuomalainen

Raittiusseura piti kokouksiaan Kuuromykkäkoululla Cygnaeuksenkadun varrella.

Kuva: K-S Museo. Kauppakadun ja Kilpisenkadun kulma.

1920-01-15 Keskisuomalainen

Heiska kuvasi maalauksissaan erityisesti keskisuomalaisia maisemia ja kansanelämää sekä suomalaisuuteen liittyviä aiheita. Heiskan maalauksia oli esillä Pariisin maailman-näyttelyn Suomen osastolla 1908.

Halosen Harmoonitehdas Väinönkadun alapäässä. Rataa siirretty Rantakadun korjauksen ajaksi. Kuva: Keski-Suomen Museo

Kertomus jatkuu ensi sunnuntaina