LOKAKUU 1-15

Tässä blogissa mm. raittiuslautakunta, Kauppalaisseura, Urho Lehtinen, Jyväskylän synnytyslaitos ym.
Heikki Ollilaisen albumista; soutelua Tourujoella

1920-10-01 Keskisuomalainen

Kilpailu monipuolistui, Lida Forsblom Oy on lähtenyt ulos kaupungista Viitasaarelle myymään tuotteitaan. Tavarat laivaan Jyväskylän satamassa ja aamulla Viitasaaren satamassa.

1920-10-03 Keskisuomalainen

Liikeapulaisille ei taideta enään pitää Juhla-Iltamia, tässä iltamassa olikin aika tärkeä esitelmä Taylorismista:
Wikipedia 2020: ”Taylorismi eli tieteellinen liikkeenjohtoon 1910-luvulla yleistynyt Frederick Winslow Taylorin (1856–1915) kehittämä liikkeenjohto-oppi, käytännön kokemuksin havaittu tapa tehostaa teollisuustyötä ja organisoida se. Taylorin perusajatuksia oli, että työnsuorituksessa oli parempi seurata työntekoa tarkasti ja niiden pohjalta kehittää parempia työtapoja kuin luottaa traditioon ja vanhoihin käytäntöihin. Näistä opeista syntyi työn mittaus ja -kellotus sekä rationalisointityön perusta.”

Parturimestari Ollilaisen perhe kotinsa terassilla Vapaudenkatu 57.

1920-10-03 Keskisuomalainen

Valokuvaaminen puhelimitse!!?? Eikös kännykkäpuhelimet tulleet vasta 1980-90 luvulla.
Tiedostosta:”https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/sites/default/files/inline-attachments/2016-12/lehtikuvaajan_valineet_valmis.pdf ”Kuvat toimitettiin Suomessa painoon 1950-luvulle asti vielä matriiseina eli pahvilevyinä, joille painossa valettiin sinkkiä ja jonka avulla saatiin aikaan painolaatta.
Jo 1900-luvun alussa keksitty puhelinlankoja pitkin kulkeva telefoto tuli meillä käyttöön vasta sotien jälkeen.
Helsingin Sanomat ja Uusi Suomi hankkivat ensimmäisinä Suomessa telefotolaitteen 1948 ja muut sanomalehdet seurasivat perässä hitaasti. Helsingin Sanomissa tapahtumaa kuvailtiin värikkäästi otsikolla: ”Kuvia puhelimitse Kuopiosta Helsinkiin.

1920-10-05 Työn Voima

Lehtien välinen kilpailu mainosmarkoista oli kovaa. Eri lehdet ilmoittivat ylläolevan mainoksen tyyppisiä juttuja omille lukijoilleen ja mainostajilleen.

1920-10-05 Saarijärven Paavo

Kuinka aikaisin olisi pitäyt ennakko-uutinen toimittaa heille, kun Keskisuomalaisessa oli iso ilmoitus muutama päivä sitten. Ehkä he eivät lukeneet ollenkaan kilpailevaa lehteä.

1920-10-05 Työn Voima

Erehdyksiä tietysti kaikille sattuu, mutta aika outoa on jos erehdyksessä liittyy vastapuolen leiriin.

Ollilaisen partuliike Vapaudenkadulla

1920-10-06 Keskisuomalainen

Minkähän piletin tämä ”ulkomuodoltaan tunnettu Mieshenkilö” on ostanut, kun hänen pitäisi palata Myllymäen asemalle selvittämään ostoaan.

1920-10-06 Keskisuomalainen

Suomalaiset aloittivat Espanjan valloittamisen jo 1920-luvulla.

Wikipedia 2020: ”Olli (Otto) Isidor Palander, käytti nimeä Olli Suolahti (28. lokakuuta 1885 Pori – 4. marraskuuta 1952 Vammala) oli suomalainen kantelemestari, trubaduuri ja kirjailija.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen kantelemestarin titteliä käyttänyt Suolahti esiintyi ensin Skandinavian maissa ja laajensi sitten kiertueitaan Keski-Eurooppaan ja Välimeren maihin. Oman ilmoituksensa mukaan hän esiintyi muun muassa Espanjan kuningasparille ja Abessinian keisarille. Suolahti teki kaikkiaan yli 80 levytystä vuosina 1905-1952 ja hän esiintyi 1930-luvulla myös radiossa.”

1920-10-07 Keskisuomalainen

Raittiuslautakunta ehdottelee jo naapurien kyttäämistä alkoholin käytöstä. Kieltolaki oli tiukka, mutta suomalaisuuteen kuuluu kiertää kaikki kiellettyt asiat.

1920-10-08 Saarijärven Paavo

Wikipedia 2020: ”Urho Valdemar Lehtinen (24. syyskuuta 1887 Tampere – 6. marraskuuta 1982) oli suomalainen taidemaalari.
Taiteilijanuransa alussa hän toimikin koristemaalarina mutta ryhtyi hyvän näyttelymenestyksensä myötä pian päätoimiseksi taiteilijaksi. Vuonna 1911 Lehtinen solmi avioliiton Hilja Lentzin (1886–1968) kanssa, ja pari muutti Helsingistä ensin vuonna 1917 Jämsään ja vuonna 1920 Jyväskylään, jossa Lehtinen osallistui aktiivisesti kaupungin taide-elämään.”

Talvinen Vapaudenkatu 1920-luvulla.

1920-10-08 Työn Voima

Eipä Fanny Lehto kauan pitänytkään liikettään. 22.02.1922 myi sen eteenpäin
Myynti-ilmoitus Keskisuomalaisessa 22.02.1922

1920-10-12 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Saksa allekirjoitti 28. kesäkuuta 1919 Versaillesin sopimuksen, johon liittyvän sotakorvaussopimuksen mukaan Bismarck ja Imperator luovutettaisiin Englantiin korvauksena Britannicin ja Lusitanian tuhoamisesta. Aluksen rakennustyötä jatkettiin Harland and Wolffin telakan valvonnassa. Sen valmistumista viivästytti 5. lokakuuta 1920 aluksella syttynyt tulipalo, jota aluksi epäiltiin telakkatyöläisten tahallaan sytyttämäksi. Epäilysten hälventämiseksi telakan 1 200 työntekijää saattoivat aluksen valmiiksi ennätysajassa.”

1920-10-12 Saarijärven Paavo

Vuonna 1919 Jyväskylän kaupunki osti ”Nikolainkulman” ja hotellin nimeksi tuli Kaupunginhotelli. Hotellissa alettiin esittämään Iltakonsertteja, kuten Arvo Vikmanin johtamia Kamarimusiikkiesityksiä.

Halosen Harmoonitehdas asemaa vastapäätä.

1920-10-12 Saarijärven Paavo

 wikipedia 2020: ”Kolehmainen teki vuonna 1920 25 000 metrin juoksun ensimmäisen virallisen maailmanennätyksen 1.26.29,4, jota paransi kaksi vuotta myöhemmin lukemiin 1.25.19,9.
Pekka Päivärinta juoksi Oulussa 15.5.1975 Suomen ennätyksen aikaan 1.14.16.

1920-10-12 Saarijärven Paavo

V. Vartiovaara oli kaupunginlääkärinä Jyväskylässä 1902-1925.
Tuolla minäkin synnyin 1947.

1920-10-14 Keskisuomalainen

Antwerpenin kesäolympialaisissa 1920 Hannes Kolehmainen voitti maratonkultaa ensimmäisenä suomalaisena.
Mikähän poliittinen juttu oli tässä taustalla?

Näissä juhlissa riitti ainakin juomat…

Viikon kuluttua uusia uutisia.

HUHTIKUU 16-30

Nyt tarkastellaan mm. Otto Willen matkustelua, Hannes Kolehmaisen lausuntoa, Naiskuoro Vaput täyttää vuosia ja paljon muitakin asioita vuoden 1920 huhtikuulta.

1920-04-16 Keskisuomalainen

Onneksi ei enää tarvitse naisille ostaa tuollaisia hattuja, vararikkoon sitä menisi noilla hinnoilla. Aikanaan tämä hattumuoti oli erittäin tärkeä meneville naisille. Kevät-, kesä-, syys- ja talvihatut vuosittain hankinnassa, siinäpä herrojen lompakot tyhjenivät.

1920-04-16 Keskisuomalainen

Kenellekköhän nämä musertajat olivat tarkoitettu? Perintätoimistot ehkä tarvitsivat silloin tällöin luunmusertajaa perintätoimissaan, kakkukokit kakunmusertajia pilalle menneiden kakkujen tuhoamiseen…

1920-04-16 Keskisuomalainen

Tanner oli nauttinut epäpuhdasta pontikkaa ja sai sairaskohtauksen jolloin kehon oikea puoli halvaantui. Parantui kuitenkin tästä myöhemmin.

Kuva: Kunnallistalo yövalaistuksessa, Jaakko Rusanen, valokuvaaja 1920, K-S Museo. Valokuvaamo Päijänne.

1920-04-16 Saarijärven Paavo

Wikipedia 2020:”Juho Pietari ”Hannes” Kolehmainen, tunnetaan myös nimellä Johannes Petteri Kolehmainen (9. joulukuuta 1889 Kuopio – 11. tammikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen (1921 myös Yhdysvaltain kansalainen) kestävyysjuoksija ja viisinkertainen olympiamitalisti, johon yhdistetään usein Suomen Urheilulehden 1939 keksimä ilmaus ”Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle””
http://itsenaisyys100.fi/: ”Etenkin työväenliikkeen vasemmalla laidalla Kolehmainen näyttäytyi kuitenkin 1920-luvun alussa antisankarina, joka oli ”köyhyydessä kasvanut työväenluokan luopio”. Hän ei ollut niittänyt mainetta suinkaan koko kansalle, ”vaan nimenomaan sille valkoiselle valtaluokalle, joka niin paljon vuodatti viatonta työläisverta ja koetti ulkomaita myöten tehdä henkiin jääneistä työläisurheilijoista pelkkiä ryöstäjiä ja murhamiehiä”.

1920-04-20 Keskisuomalainen

Anton Fredriksonin omistaman suuren huvilan alueelta Jyväskylän Paloniemestä tämä muuripata oli varastettu.

1920-Perhe lakaisemassa katua Gummeruksenkadulla, Jaakko Rusanen, valokuvaaja 1920–1929, K-S Museo

1920-04-20 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Onni Fredrikson oli isänsä perustaman A. Fredrikson Oy:n toimitusjohtajana 1913–1953. Hän sai kauppaneuvoksen arvon 1947. Fredrikson toimi myös Ruotsin varakonsulina. Fredriksonin yrityksen palveluksessa oli 1900-luvun alussa noin 80 henkilöä, 1920-luvulla yli 100 henkilöä ja 1950-luvulla yli 200 henkilöä. Enimmillään Fredriksonilla oli työntekijöitä 485 vuonna 1970. Yhtiöllä oli myös omat vähittäismyymälät Helsingissä, Viipurissa ja Oulussa mutta ne lakkautettiin jo 1930-luvulla.”

1920-04-20 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ”Vappujen juuret ulottuvat vuoteen 1906, jolloin pieni joukko naisia perusti kuoron Jyväskylässä. Kuoroa johti laulunopettaja Alli Hannikainen, säveltäjä P.J. Hannikaisen vaimo. Vapaamuotoisiin harjoituksiin kokoonnuttiin kuorolaisten kodeissa. Kuoroa kutsuttiinkin Kotikuoroksi. Yleisölle naiset esiintyivät aina vappuaamuna Harjun silloisella näkötornipaviljongilla. Vuonna 1910, kun kuoro halusi ryhtyä toimimaan ”oikeana kuorona”, se otti uudeksi nimekseen Vaput.”

1920-04-20 Saarijärven Paavo

Saarijärven Paavon mielipidekirjoitus. Tottahan se oli, jos kaksi tunnetuinta julkista saunaa lopettaa toimintansa, niin missä sitä sitten löylyn makuun pääsisi.

1920-04-21 Työn Voima

www.arkistot.info: ”Työn Voima oli Jyväskylässä vuosina 1906–1959 ilmestynyt sosialidemokraattinen sanomalehti. Se ilmestyi ensin vuosina 1906–1918 nimellä Sorretun Voima. Sisällissodan jälkeisessä vasemmistovastaisuuden aallossa lehti lakkautettiin ja se pääsi ilmestymään uudelleen vasta helmikuussa 1919 nimellä Työn Voima.”
https://jty.fi/: ”1920 Työväentalolla toiminut Työn Voiman toimitus siirtyi omiin tiloihin, mikä mahdollisti ravintolatoiminnan laajentamisen. Työväen Näyttämö sai päätoimisen johtajan. Kahden vuoden kuluttua palkkalistoille tuli lisäksi kolme näyttelijää ja musiikin ohjaaja.”

1920-04-22 Keskisuomalainen

Onni Kilpikoski oli tunnettu kauppias Jyväskylässä, polkupyörien myynnin lisäksi hän valmisti myös laadukkaita suksia.
Kuva Kilpikosken esitteestä

1920-04-22 Saarijärven Paavo

Jyväskylän kaupungin hallinnassa oli seuraavat puistoravintolat; Sähkötehtaan rantakahvila, Isolla laivasillalla oleva, Lounaispuiston kesäravintola, Harjun huvila ja kirkkopuiston wesimyymälä. Näiden paikkojen vuokraukset myytiin huutokaupalla.

1920-04-23 Keskisuomalainen

Kuomureki (ruots. sufflett) hevosvetoiset rattaat; 2 ajoneuvon kuomu. Sufflett vossikoilla täytyi olla paitsi hyvät hevoset myös pietarilaismalliset ajopelit, siis kesällä troska ja talvella kasanskireki.
Kasanskireki = pieni kaarevakeulainen ajelureki, venäläisperäinen murresana.

1920-04-24 Keskisuomalainen

Kokki ja navetta-apulainen samassa paketissa. Silloin vielä oli normaalia pitää lehmiä ja muita eläimiä kaupunki-alueella.

1920-04-24 Saarijärven Paavo

K-S Museo: ”Jyväskylän pitäjän suojeluskunta muodostettiin syksyllä 1917 yhdessä Jyväskylän kaupungin suojeluskunnan kanssa. Jyväskylän pitäjän suojeluskunnan lipussa on keskellä auringonnousussa maata kyntävä mies. Lipun alaosaan on kirjailtu palava kirkko. ”
Opettaja ja valistusupseeri Martti Korpilahti oli yksi Jyväskylän ja Keski-Suomen musiikkielämän näkyvimmistä hahmoista 1920–30-luvuilla.
Juhani Pohjanmiehen sävellystuotanto koostuu kantaateista, noin 40 kuorolaulusta, 95 lastenlaulusta, näytelmämusiikista, hengellisistä duetoista sekä piano- ja urkuteoksista. Hän on säveltänyt muun muassa tämän Jyväskylän suojeluskunnan marssin.

1920-04-25 Keskisuomalainen

Taas O. W. Kuusinen lehtien palstoilla. Olisikohan nyt jo Venäjällä, vaikka epäilevät kuitenkin pääsyä rajan yli.

1920-04-28 Keskisuomalainen

Pari päivää ehti mennä, kun taas Kuusinen palstoilla. Nyt hänen tiedetään varmasti olevan Hollannissa työskennellen sikäläisten kommunisten parissa.

1920-04-29 Saarijärven Paavo

www.ess.fi: ”Miten vappukukka tuli Suomeen? Idean toi Suomeen helsinkiläinen pankkineiti Greta Klärich, joka tutustui Göteborgissa Maitopisara-aatteeseen. Aatteen ideana oli vähentää korkeaa imeväiskuolleisuutta hygieniaa parantamalla.”
Nykyisin vappukukka kukkii Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Samfundet Folkhälsanin lastensuojelutyön hyväksi.

1920-04-30 Saarijärven Paavo

http://mosaiikki.info/lehdet_fi.php?id=2012_75_nikolainkulma

Nikolainkulman historia
1899 Kesäkuussa Hotelli Wahlgren avattiin yleisölle
1910 Wahlgren myi tontin ja hotellin ravintoloitsija Emil Rundqvistille, jolloin nimeksi tuli Hotelli Jyväskylä
1913 Ravintoloitsija Israel Viik osti tontin
1914 Keski-Suomen Anniskelu Osakeyhtiö osti tontin ja hotellin, jolloin sen nimeksi tuli Hotelli Monopoli
1919 Uudeksi omistajaksi tuli Jyväskylän kaupunki, hotelli ristittiin Kaupunginhotelliksi
1939-1945 Rakennus toimi sotasairaalana
1946 Kaupunginhotelli jatkoi toimintaansa
1959 Kaupunginhotelli lopetti toimintansa
1960 Keski-Suomen lääninhallitus muutti taloon
1972 Lääninhallituksen tilalle tuli kaupungin koulutoimisto ja rakennusviraston talo-osasto
1994 Jyväskylän seudun matkailupalvelu muutti alakertaan
1999 Nikolainkadun varrelle Nikolai Wahlgrenin rakennuttama talo ristittiin Nikolainkulmaksi
2001 Matkatoimisto Jyväskylään! Oy, Kuluttajaneuvonta ja Jyväskylän kulttuuritoimen keskus muuttivat taloon.
2009 Mosaiikki ry:n Työllistämisneuvonta muutti taloon

1928 Jyväskylän kaupungin kartta ja liikekalenteri

…jatkuu ensi sunnuntaina…