1939 TAMMIKUU 01-15

1939-01-02 Työn Voima

1914-04-20 elinkeinoilmoitus

Leinon kenkäkauppa on jo vakiinnuttanut paikkansa KOP:n talossa. K.V. Leino osti 1914 Kauppisen Jalkineliikkeen ja jatkoi niissä tiloissa Kauppakatu 26:ssa kunnes muutti KOP taloon Kauppakadulle.

1929-01-03 Keskisuomalainen

K. J. Gummerus toimi Jyväskylän klassillisen lyseon ruotsin ja suomen kielen opettajana vuosina 1875-1897. Kaarle ja Gustava Gummerus perustivat kustannustoiminnan Jyväskylässä vuonna 1872, K. J. Gummerus Oy:n.

1939-01-03 Keskisuomalainen

Iltamia järjestettiin Jyväskylän seudulla hyvinkin usein. Suojeluskuntakin oli usein järjestämässä näitä.
Wikipedia 2021. ”Iltamat ovat kyläkunnittain järjestettyjä tai jonkin järjestön kuten nuorisoseuran organisoimia ohjelmallisia illanviettotilaisuuksia. Iltamien ohjelmaan sisältyi järjestäjästä ja mahdollisesta teemasta riippuen puheita, yhteislaulua, runonlausuntaa, voimisteluesityksiä sekä tanssia.”

Jyväskylän pienvenesatama 1930-luvulla. Kuva K-S Museo, kuvaaja: Rytkönen

1939-01-03 Sisä-Suomi

ARE = auto – radio – elektroniikka. Aren toimitalo valmistui vuonna 1938 ja siihen sijoittuivat tammikuussa 1939 eri toimipaikoissa toimineet Keski-Suomen Sähköliike ja Keski-Suomen Auto.

1939-01-03 Sisä-Suomi

Julius Strömberg perusti sähköliike Valo-Voiman 19.02.1926 osoitteessa Kauppakatu 30. Liike muutti vuonna 1927 uuteen osoitteeseen Kauppakatu 39. Vuonna 1932 oli muutto pitkäaikaiselle paikalleen Kauppakatu 29. Samassa osoitteessa toimi 1941 alkaen myös Soitinliike Väinämö.

1939-01-03 Sisä-Suomi

02.03.1937 maaherra on oikeuttanut V. Nyströmin autoliikkeen pitämään autokoulua Jyväskylässä.

1939-01-03 Työn Voima

Mäki-Matissa toimi myös säästökassa, kuten muissakin osuuskaupoissa. Kilpailu oli kovaa Jyväskylässä SOK:n ja OTK:n osuuskauppojen välillä.

1939-01-04Sisä-Suomi

Muista käsitellä varoen säämiskähansikkailla arvokkaita alkoholipulloja. Onkohan pullokin pudonnut hansikkaan kera? Vai onkohan pullokin kadoksissa?

1939-01-05 Työn Voima

Erityyppisiä hauskoja tekstejä oli Mäki-Matti kehittänyt säästökassojensa mainontaan.

1939-01-07 Työn Voima

Vuonna 1904 Nisulan Osuuskassa on merkitty kaupparekisteriin. Vuonna 1927 talletuskorko oli 8 % ja osoitteena oli vielä Tourukatu 25.

1939-01-08 Keskisuomalainen

Shirley Temple oli 1930-luvulla tosi suosittu lapsinäyttelijä. Jyväskylässäkin esitettiin hänen elokuviaan pitkä lista, mm. ”Lapsi vangitsee varkaan”, Pikku eversti”, ”Pikku päiväsäde”, ”Tupsukka” ja ”Pikku tyttömme”. Elokuvateatteri Salome esitti nämä elokuvat.

1939-01-11 Keskisuomalainen

Onko kysymyksessä se, että asiakas sai liikaa rahaa takaisin, vai annettiinko hänelle liian vähän rahaa. Arvoisa asiakas menee varmaan takaisin liikkeeseen hakemaan lisää rahaa. Olisikohan erehdyksessä liikaa saanut asiakas palanut takaisin liikkeeseen.

1939-01-12 Keskisuomalainen

Juomatehtailla oli kilpailua asiakkaista, molemmat valmistivat samantyyppisiä juomia, joten asiakkaiden oli vaikea valita kumman sitruunasoodaa halusivat juoda.

1939-01-12 Sisä-Suomi

Jyväskylän kaupunki panosti lasten liikkumiseen jo 1930-luvulla. Harjun rinteeseen rakennettiin pitkä liukumäki, jota kaikki pääsivät laskettelemaan. Olisikohan tänä päivänäkin syytä panostaa enemmän lasten ja nuorten ulkoiluharrastuksiin.

1939-01-13 Keskisuomalainen

Lakerol.fi: ”Läkerolin perusti Adolf Ahlgren, myyntimies Ruotsin Gävlestä, vuonna 1909.
Ensimmäiset pastillit valmistettiin arabikumista, eukalyptuksesta ja lakritsista. Sana ”Läkerol” tulee ruotsin kielen sanasta ”läker”, joka tarkoittaa parantamista ja jälkiliitteestä ”ol”, joka puolestaan tuo nimeen lääketieteellisen vivahteen.”

1939-01-13 Keskisuomalainen

Manne Vuorinen, Karstula 6.2.1894-1.5.1966.
Oli suomalainen Karstulassa asunut maanviljelijä ja maastohiihtäjä.
Wikipedia 2021: ”Vuorinen aloitti kilpailu-uransa vuonna 1915 voittamalla Jyväskylässä Keski-Suomen mestaruuden 10 kilometrin hiihdossa. Vuonna 1919 hän voitti Suomen talvikisojen 60 kilometrin hiihdon. Vuonna 1922 hän voitti Tukholmassa Pohjoismaisissa kisoissa 30 kilomerin hiihdon.”
Kilpahiihdon ohessa Vuorinen valmisti myös kehittämiään suksivoiteita.

1939-01-13 Keskisuomalainen

Maurice Auguste Chevalier (12.09.1888 – 01.01.1972) oli ranskalainen näyttelijä ja esiintyjä.
Hän oli naimisissa Yvonne Valleen kanssa 1927-1933.
Outoa tässä lehtijutussa on se, että historian tiedostojen mukaan hän meni naimisiin vuonna 1937 Nita Rayan kanssa ja erosi vasta 1946.

Soitinliike Väinämö muutti 1941 toimintansa Vapaudenkadulta Kauppakatu 29:ään, sähköliike Valo-Voiman viereen.

HEINÄKUU 1-15

Heinäkuun tapahtumia Jyväskylässä 1920

1920-Näkymä Kilpikadulta-Kuva: K-S museo

1920-07-01 Keskisuomalainen

Uusi ruokala-kahvila taas kaupunkiin. Kilpailu kovenee, tämäkin yritys näyttää lopettavansa toiminnan loppuvuodesta 1920.

1920-07-01 Keskisuomalainen

Kettujen nahka oli kovaa valuuttaa, siitä tehtiin turkkeja, hattuja ja hanskoja. Tuloksia tällaisen koneen käytöstä en löytänyt, ehkäpä se toimi kuten mainos lupaa.

Palokunnanmäki, hieno auto ja tietysti komeat ihmiset

1920-07-01 Keskisuomalainen

Pitkä, mutta mielenkiintoinen katsaus moskovalaisten elämästä 1920-luvulla.

1920-07-01 Keskisuomalainen

Wikipedia 2020: ” Hugo Wilhelm Parviainen (23. huhtikuuta 1872 Jyväskylä – 30. kesäkuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen metsäteollisuusyritys Johan Parviainen Oy:n toimitusjohtaja.
Parviaisen vanhemmat olivat kauppaneuvos Johan Parviainen ja Maria Charlotta Hedberg. Hän pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1892 ja opiskeli oikeustiedettä Helsingin yliopistossa. Parviainen tuli isänsä jälkeen tämän perustaman yrityksen johtoon vuonna 1900. Tällöin yritykseen kuului Säynätsalon saha, Tourulan nahkatehdas, maatiloja, kaupunkikiinteistöjä sekä Päijänteellä liikennöinneitä laivoja. Yrityksestä muodostettiin osakeyhtiö Johan Parviainen Oy vuonna 1907 ja Hugo Parvianen oli yhtiön toimitusjohtajana. Hän perusti vuonna 1914 Säynätsaloon vaneritehtaan hyödyntääkseen koivukeppien ja -lankkujen sahauksessa syntynyttä jätepuuta.

1920-07-02 Työn Voima

Nainen kaitsemassa lapsia, Valokuvaamo Päijänne. 1920–1935, K-S Museo

Jokunen aika sitten oli täysin samanlainen ilmoitus Työn Voima-lehdessä, silloin vain otsake oli ”Hei! Pojat” Hei!” Sekin Kuikan suunnalta.

1920-07-03 Keskisuomalainen

Yllättävää kyllä, näitä hienoja soittopelejä on aina silloin tällöin myynnissä nettikaupoissa. Hyvästä joutuu kuitenkin maksamaan n. 600.- euroa. Mielenkiintoisia ”levysoittimia”.

1920-07-04 Saarijärven Paavo

Alkoivatkohan venäläiset jo 1920-luvulla ostelemaan tontteja ja mökkejä Suomesta tärkeiltä paikoilta. Jyväskylässä oli 40 ulkomaista henkilöä, paljonkohan niitä nyt on?

1920-07-06 Keskisuomalainen

Vuonna 1932 rakennettiin 4-kerroksinen kivitalo tontille ja Uusi Apteekki muutti siihen. 1936 Kauppalaisseura rakennutti Jyväshovin rakennuksen samalle tontille.

1920-07-08 Keskisuomalainen

K.V. Leino omisti tunnetun nahka- ja kenkämyymälän Asemakatu 8. Olikohan omalle autolle liian vähän käyttöä, kun on laittanut sen yleiseen ajoon.

1920-07-08 Työn Voima

Räätälimestari Elorannalla oli isohko pukimotehdas Harjukatu 14. Tehtaassa oli mm 12 sähköistä ompelukonetta ja henkilökuntaakin vuorotöissä n. 50 henkeä.

1920-07-09 Saarijärven Paavo

Alvar Aalto teki toki muitakin suunnitelmia kuin talojen piirustukset, Suomen Messuille hän suunnitteli Fredriksonin osastolle näyttelyn, josta saivatkin diploomin.

1920-07-11 Keskisuomalainen

Näkymä Tourujoelta Gustaf Albert Stoore valokuvaaja 1900-1915. K-S Museon kuva

Kovaa teetä on nautittu tunnetussa Kaupunginhotellin ravintolassa jo pitemmän aikaa. Nyt asiaa on tutkittu ja todettu tämä kieltolain rikkomiseksi ja siitä nostettiin syyte.

1920-07-11 Keskisuomalainen

Jyväskylän Uimalaitos oli todella suosittu kaupunkilaisten keskuudessa, se sijaitsi Rantapuiston alapuolella. Uimanäytöksellä kerättiin rahaa Olympia-rahastoon.

1920-07-13 Keskisuomalainen

Raastuvanoikeus ei tehnyt vielä päätöstä Kaupunginhotellin kieltolakirikkomuksesta, vaan asia siirrettiin elokuulle, jotta ehdittäisiin kuulustella uusia todistajia.

1920-07-15 Keskisuomalainen

T. Åström toimi vuonna 1918 Hämeenkatu 4:ssä, arkkitehti Vivi Lönnin kasvihuoneella. Kukkakauppa toimi Kauppakatu 28:ssa.

Lisää uutisia aina sunnuntaisin