Uusia uutisia Jyväskylästä marraskuun loppupuolelta 1920.
Parturimestari Heikki Ollilainen oikealla, kuva parturiliikkeen odotustilasta.
1920-11-16 Keskisuomalainen
Ahvenanmaan kysymys oli ollut jo pitkään keskusteluissa, eli kuuluuko Ahvenanmaa Ruotsille vaiko Suomelle. Ylläoleva teksti kertoo valitettavan huonosta isänmaallisuudesta Ahvenanmaalla, vain alle 20 prosenttia kutsutuista saapui palvelukseen.
1920-11-16 Keskisuomalainen
Niinpä, ainoastaan oman puolueen teatteriin sai liittyä vaikka ”herraskoplan” teatterissa olisi ollut vapaana paikkoja.
1920-11-17 Saarijärven Paavo
Kauppias Mitrofanoff oli aktiivinen karjalaispakolaisten auttamisessa, näitä keräyksiä tehtiin Jyväskylässä katu kerrallaan, nyt vuorossa Kauppakadun avustukset.
Ravintola Maakunta, G. Lauben lihaliike, Talviston vaatekauppa ja Rautaväri Oy. Kuva K-S Museo Kuva sota-ajalta, myymälöiden ikkunoissa puiset suojaukset, pari sotilasta seisomassa porttikongin kohdalla.
1920-11-17 Työn Voima
Wikipedia 2020: ”hmiset ovat tehneet eläinten luusta monenlaisia työkaluja kuten neuloja, koukkuja, sirppejä ja kaapimia. Luu on voitu kovettaa tulella. Sarviluu on ollut suosittu materiaali sen kovuuden ja kestävyyden ansiosta. Huiluja on tehty usein linnunluista. Luujauho on maaperän lannoitteena ja aiemmin myös kotieläinten kivennäisrehuna käytetty luista valmistettava jauhe.”
1920-11-17 Työn Voima
Työn Voiman mielestä shakinpeluu oli herrasmuotiin kuluvaa. Samanlaisia pelejä olivat mm. korttipeli-, tappelu- ja juontikilpailut, eli kaikki joutilaiden leikkejä.
1920-11-17 Työn Voima
Työväenyhdistys oli ankarana viinamäen miehille, henkilöt laitettiin syytteesen virallisia kanavia pitkin ja pääsy huvitilaisuuksiin kiellettiin.
Kirkkopuistossa, taustalla Jyväskylän Säästöpankin ja KOP:n talot. Kuva K-S Museo
1920-11-19 Keskisuomalainen
Emil Jokinen myi talonsa Muuramesta ja osti samana päivänä kaupungista tontin ja talon Vaasankadulta. Täällä Jokinen jatkoi kauppiaana.
Aika tyly arvostelu Felix Ojasen näyttelystä ja töiden laadusta. Tästä arvostelusta tulikin muissa lehdissä kommenetteja. Felix Ojanen maalasi mm. Puistokatu 21:n päätyseinään hienon Goodyearin rengasmainoksen vuonna 1930.
1920-11-23 Työn Voima
Jälleen Vehniän kartanon mailta löytyi viinatehdas, kartanon tilukset olivat laajat, joten alueelle mahtui useitakin tehtailijoita.
1920-11-26 Keskisuomalainen
Vainiomäen uusi myymälä sijaitsi Nikolainkulmasta seuraavassa talossa, sitä seuraava olikin parturimestari Ollilaisen tontti ja talo.
Joulunviettoa Heikki Ollilaisen asunnossa vuonna 1921.
Tässä blogissa mm. Jyväskylän Kenkätehdas, Rauha Hirvisen ruokala, Ivan Mitrofanoff, Puistokadun ongelmia jne
Harjun portailla. Heikki Ollilaisen albumista
1920-09-16 Keskisuomalainen
Ensimmäinen kahvila/ruokala joka tarjoaa ruokaa myös kotiin vietäväksi.
1920-09-16 Keskisuomalainen
Yhtiön nimenä oli ”Jyväskylän kenkätehdas K.W. Leino ja K:t”. Yhtiön myymälä siirtyi KOP:n taloon Kauppakadulle syksyllä 1920. K.W. Leinon jalkineliike sijaitsi aiemmin Asemakatu 8:ssa. Tämä Leinon myymälä muutti myös KOP:n tiloihin kesäkuussa 1923.
1920-09-16 Saarijärven Paavo
Liike avattiin syyskuussa 1920, Riku Vallenberg myi sen Otto Heinolle syyskuussa 1922, joka jatkoi liikettä omalla nimellään.
1920-09-17 Keskisuomalainen
Pitkään toiminut Alhon Paperikauppa myytiin K.A. Kokkoselle, Kokkonen omisti jo Weilin & Göös-kirjakaupan. Liike jatkoi toimintaansa samassa osoitteessa Kilpisenkatu 10.
1920-09-17 Keskisuomalainen
Rauha Hirvinen aloitti ruokatarjoilun jo vuonna 1911 Åhlundin talossa. Nikolainkatu 57 hän muutti helmikuussa 1913. Talon omisti parturimestari Heikki Ollilainen. Kadun nimi muuttui Vapaudenkaduksi.
1920-09-17 Keskisuomalainen
Emil Kankainen aloitti Jyväskylässä sekatavaramyymälällä ja erikoistui sitten enemmän lankoihin ja kankaisiin.
1920-09-17 Keskisuomalainen
Mitrofanoffin liikkeellä on pitkät perinteet, aloitti toimintansa Laihialla 1876 ja Jyväskylässä 1904 alussa. Alussa se toimi Nikolainkadulla ”Pumpuli ja Villateollisuuskauppa”-nimellä, heinäkuussa 1928 muutti Kauppakadulle Johan Rosenbergin huoneistoon johtajanaan A. Mitro.
1920-09-17 Saarijärven Paavo
https://fi.pinterest.com/keskimaa/_created/ Kauppakadun ja Asemakadun risteys.
Kuva K-S Museo. Vanhaa puukaupunkia..
1920-09-18 Saarijärven Paavo
Runsaasti joutilasta kansaa kerääntyi markkinoille ja myös poliisilla oli yleensä paljon tehtäviä torialueella.
1920-09-19 Keskisuomalainen
Sanni Schönemann aloitti muotiliikkeensä jo vuonna 1897 maalari Huuskosen talossa. 1903 myymälä oli ent. mykkäkoulun piharakennuksessa. Samana vuonna Sanni aloitti jalkahoitajana Rantakatu 112:ta. Huhtikuussa 1904 palasi jälleen hattu- ja muotialalle. 1906 jälleen jalkahoitajana Kauppakatu 49. Vuonna 1919 palasi alkuperäiseen työhönsä muoti- ja hattu-alalle Kauppakatu 27 jatkaen siellä ainakin vuoteen 1922 saakka.
1920-09-21 Keskisuomalainen
Laukaassa oli lehmien vaarallista asua, varsinkin jos isännän mailla on pontikkatehdas. Näin hullusti kävi neljälle lehmälle, kun nauttivat lehmää väkevämpää juomaa.
1920-09-21 Keskisuomalainen
Eipä ole sadassa vuodessa polkupyöräilijöiden ongelmallista käytöstä saatu muutettua. Tänäkin vuonna on ainakin yksi ihminen menehtynyt Puistokadun kolarissa.
1920-09-23 Keskisuomalainen
Lokakuun yhdeksäs 1920 avattiin Rantakatu 37:ssä uudistettu ”Saunalaitos Vellamo”.
Isäni Päiviö Ollilainen, minä ja tyttäreni Katja, me kaikki kävimme tämän oppilaitoksen. Lisäksi isälläni ja minulla oli yksi yhteinen opettajakin suomenkielen opettaja Einari Kovero.
1920-09-23 Keskisuomalainen
Paikallisten lehtien kilpailu lukijoista oli kovaa, vähän väliä joku kirjoitti kilpailijastaan negatiivisia asioita, kuten tässäkin tapauksessa.
1920-09-23 Keskisuomalainen
Silittäjä tarvitsi kamiinan käyttönsä silityspaikan viereen, silitysrauta lämmitettiin yleensä kamiinan tai hellan päällä. Mitenkähän savunpoisto onnistui irrallisella kamiinalla.
1920-09-23 Työn Voima
Kerrankin työpaikka-ilmoitus, jossa ei ole mitään vaatimuksia ammattitaidosta, iästä, sukupuolesta tms. Pihka Oy markkinoi lakkoja, shellakkaa ja hartsia.
1920-09-24 Keskisuomalainen
Heinonen työskenteli aiemmin Jyväskylän Kangasaitassa ja avasi oman vaatturiliikkeen 1914. 1929 oli Hugo Heinosella pakkohuutokauppa velkojen maksujen hoitamiseksi.
1920-09-24 Saarijärven Paavo
Multia ei todellakaan ollut ainut kunta, missä ilolientä keiteltiin. Viikottain oli lehdissä useitakin artikkeleita juomatehtaiden hävityksistä.
1920-09-28 Työn Voima
Vallenius muutti Vapaudenkadulta Kauppakatu 3:een kesäkuussa 1921. Sieltä jatkoi vuoden 1923 joulukuussa Väinönkatu 28:aan. Konkurssi 26.08.1929, jatkoi kuitenkin toimintaansa Harjukatu 6:ssa.
1920-09-28 Työn Voima
Nuoret neidot hakivat nuorten herrain palvelukseen kaupungissa.
Suomalaisuuden pelko Ahvenanmaalla, Työn Voiman uusi toimitalo, Venetsialainen ilta ja paljon muuta vuodelta 1920.
Jyväskylän kaupunkiliikenteen ensimmäinen reitti oli Vaajakoski-Jyväskylä. Liikennöinnin aloittivat vuonna 1925 Akseli Jaakkola ja Toivo Rikkinen. 1926 asennettin autoon myös ketjut, joten talviliikennekin sujui. Kuva mökkimme seinällä.
1920-08-04 Keskisuomalainen
Wikipedia 2020: ”Kansainliiton neuvoston kesäkuussa 1921 tekemän päätöksen mukaan Ahvenanmaan saaret jäivät vastoin ahvenanmaalaisten enemmistön toiveita Suomen yhteyteen, mutta saarten ruotsinkielisen väestön kansallisuuden, kielen ja kulttuurin turvaamiseksi oli myönnettävä eräitä takeita, jotka Suomen eduskunta hyväksyi lisäyksinä ja muutoksina Ahvenanmaan jo 1920 saamaan laajaan itsehallintoon.”
1920-08-04 Keskisuomalainen
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003992774.html: ”Mauritz Stiller sai keväällä 1919 valmiiksi elokuvan Laulu tulipunaisesta kukasta . Johannes Linnankosken aistillisen don juan -romaanin filmatisointi oli merkkitapaus. Ruotsalainen elokuva porskutti jo ennestään, mutta Tulipunakukan kansainvälinen menestys oli vertaansa vailla. Elokuva myytiin jokaiseen Euroopan maahan ja ympäri maapalloa Kanadasta ja Yhdysvalloista halki latinalaisen Amerikan ja brittien, hollantilaisten ja saksalaisten hallitsemiin siirtomaihin Afrikassa ja Aasiassa.”
1920-08-04 Keskisuomalainen
Johtuikohan monet vatsataudit ja oireet silloisen hygieniakasvatuksen puutteesta, käsien pesu olisi varmaan hillinnyt kesäkuumalla tartuntoja.
Kilpisenkatua, taustalla Jyväskylän Säästöpankin rakennus, kuvassa Anna-Liisa Ollilainen lastensa Heikin ja Sinikan kanssa kävelyllä.
1920-08-04 Keskisuomalainen
https://www.haciendanaxamena-ibiza.com/es/blog/las-salinas/: ” Suola, Ibizan valkokulta, Las Salinas, Tämä toiminta on pysynyt ennallaan vuosisatojen ajan. Ennen valuutan keksimistä suola oli arvokasta tavaroiden vaihtoon, myös roomalaiset maksoivat legioonansa palkat suolana.
Ibizan valkokulta on yli 25 vuosisadan historiaa. Vuodesta 600 BC, alkaen Sa Caletan rannikolta, kaikki Välimeren sivilisaatiot ovat valloittaneet tämän strategisen maan ja sen arvokkaan aarteen.”
1920-08-04 Työn Voima
Työn Voima-lehden konttori ja painotalo siirtyivät Puistokadulle rakennettuun kivitaloon. Rakennuksessa sijaitsi aiemmin Kiuas-saunalaitos. Sanitas juomatehdas on toiminut sponsorina ainakin juomien suhteen.
1920-08-05 Keskisuomalainen
https://www.kokkola.fi/venetsialaiset_2/historia/fi_FI/historia/: ”Pohjanlahden rannikon 1800-luvun loppupuolen vauraissa huvilayhdyskunnissa, lähinnä Kokkolan alueella, syntyi ’venetsialaisen illan juhlaperinne. Aluksi juhlan viettoon kelpasi mikä tahansa elokuinen päivä. Tärkeintä oli, että juhla ajoitettiin pimeneviin kesäiltoihin. Näin juhlien erikoisluonne, valon ja tulen leikki veden pinnalla, saatiin parhaiten esille. Venetsialaiseen iltaan kuului huviloiden monipuolinen juhlavalaistus. Kokkojen, lyhtyjen ja tervapatojen polttaminen ja jopa ilotulitukset juhlistivat loppukesän pimenevää iltaa. Juhlien nimen voidaankin nähdä viittaavan juuri ilotulitukseen. Ilotulitustaito tuotiin Eurooppaan Italian kautta 1500- ja 1600-luvuilla, ja uusi taito nimettiin Italian silloisen kauppakeskuksen Venetsian mukaan venetsialaisiksi tuliksi.”
Kauppias Päiviö Ollilainen uuden autonsa vierellä.
1920-08-06 Keskisuomalainen
Rouva Venell osti tämän Bäckmanin kahvilan viimekuun lopussa ja on nyt avannut Keidas-kahvila-ruokalan uudestaan.
1920-08-07 Keskisuomalainen
Kenenkähän ilmoitus tämä on? Rouva Venell osti juuri Bäckmanin kahvilan eikä muita lopettaneita ole tiedossa. Outo sananmuotokin ”luovutetaan tai myydään”, luovutetaanko ilman mitään korvausta?
1920-08-10 Keskisuomalainen
Selkäsaari on näkynyt mökillemme jo 70 vuotta ja kerran sieltä on puita kaadettu, ei yhtään mökkiä isossa saaressa.
1920-08-11 Keskisuomalainen
Laivalippujen hinnat romahtivat, kohta pääsee ilmaiseksi. Kilpailu on aina kuluttajille hyödyksi.
Sinikka ja Heikki Ollilainen kaupunkikierroksella.
1920-08-12 Työn Voima
1920-08-13 Saarijärven Paavo
1920-08-14 Keskisuomalainen
Taitaa uusi emäntä talossa laittaa kaiken uusiksi. Heiskahan meni naimisiin vain vajaat kaksi kuukautta sitten.
1920-08-14 Saarijärven Paavo
Fredrikson laajentaa yritystoimintaansa ostamalla Viipurilaisen liikkeen. Tämä uusi osasto tulee keskittymään turkis- ja kravattikauppaan.
teksti
Jyväskylän satamaa 1949 luvulla.
Ensi sunnuntaina uusia uutisia…
PS. Muista laittaa vinkki tästä blogista kavereillesi Facebookiin.
Nyt tarkastellaan mm. Otto Willen matkustelua, Hannes Kolehmaisen lausuntoa, Naiskuoro Vaput täyttää vuosia ja paljon muitakin asioita vuoden 1920 huhtikuulta.
1920-04-16 Keskisuomalainen
Onneksi ei enää tarvitse naisille ostaa tuollaisia hattuja, vararikkoon sitä menisi noilla hinnoilla. Aikanaan tämä hattumuoti oli erittäin tärkeä meneville naisille. Kevät-, kesä-, syys- ja talvihatut vuosittain hankinnassa, siinäpä herrojen lompakot tyhjenivät.
1920-04-16 Keskisuomalainen
Kenellekköhän nämä musertajat olivat tarkoitettu? Perintätoimistot ehkä tarvitsivat silloin tällöin luunmusertajaa perintätoimissaan, kakkukokit kakunmusertajia pilalle menneiden kakkujen tuhoamiseen…
1920-04-16 Keskisuomalainen
Tanner oli nauttinut epäpuhdasta pontikkaa ja sai sairaskohtauksen jolloin kehon oikea puoli halvaantui. Parantui kuitenkin tästä myöhemmin.
Wikipedia 2020:”Juho Pietari ”Hannes” Kolehmainen, tunnetaan myös nimellä Johannes Petteri Kolehmainen (9. joulukuuta 1889 Kuopio – 11. tammikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen (1921 myös Yhdysvaltain kansalainen) kestävyysjuoksija ja viisinkertainen olympiamitalisti, johon yhdistetään usein Suomen Urheilulehden 1939 keksimä ilmaus ”Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle”” http://itsenaisyys100.fi/: ”Etenkin työväenliikkeen vasemmalla laidalla Kolehmainen näyttäytyi kuitenkin 1920-luvun alussa antisankarina, joka oli ”köyhyydessä kasvanut työväenluokan luopio”. Hän ei ollut niittänyt mainetta suinkaan koko kansalle, ”vaan nimenomaan sille valkoiselle valtaluokalle, joka niin paljon vuodatti viatonta työläisverta ja koetti ulkomaita myöten tehdä henkiin jääneistä työläisurheilijoista pelkkiä ryöstäjiä ja murhamiehiä”.
1920-04-20 Keskisuomalainen
Anton Fredriksonin omistaman suuren huvilan alueelta Jyväskylän Paloniemestä tämä muuripata oli varastettu.
1920-Perhe lakaisemassa katua Gummeruksenkadulla, Jaakko Rusanen, valokuvaaja 1920–1929, K-S Museo
1920-04-20 Keskisuomalainen
Wikipedia 2020: ”Onni Fredrikson oli isänsä perustaman A. Fredrikson Oy:n toimitusjohtajana 1913–1953. Hän sai kauppaneuvoksen arvon 1947. Fredrikson toimi myös Ruotsin varakonsulina. Fredriksonin yrityksen palveluksessa oli 1900-luvun alussa noin 80 henkilöä, 1920-luvulla yli 100 henkilöä ja 1950-luvulla yli 200 henkilöä. Enimmillään Fredriksonilla oli työntekijöitä 485 vuonna 1970. Yhtiöllä oli myös omat vähittäismyymälät Helsingissä, Viipurissa ja Oulussa mutta ne lakkautettiin jo 1930-luvulla.”
1920-04-20 Keskisuomalainen
Wikipedia 2020: ”Vappujen juuret ulottuvat vuoteen 1906, jolloin pieni joukko naisia perusti kuoron Jyväskylässä. Kuoroa johti laulunopettaja Alli Hannikainen, säveltäjä P.J. Hannikaisen vaimo. Vapaamuotoisiin harjoituksiin kokoonnuttiin kuorolaisten kodeissa. Kuoroa kutsuttiinkin Kotikuoroksi. Yleisölle naiset esiintyivät aina vappuaamuna Harjun silloisella näkötornipaviljongilla. Vuonna 1910, kun kuoro halusi ryhtyä toimimaan ”oikeana kuorona”, se otti uudeksi nimekseen Vaput.”
1920-04-20 Saarijärven Paavo
Saarijärven Paavon mielipidekirjoitus. Tottahan se oli, jos kaksi tunnetuinta julkista saunaa lopettaa toimintansa, niin missä sitä sitten löylyn makuun pääsisi.
1920-04-21 Työn Voima
www.arkistot.info: ”Työn Voima oli Jyväskylässä vuosina 1906–1959 ilmestynyt sosialidemokraattinen sanomalehti. Se ilmestyi ensin vuosina 1906–1918 nimellä Sorretun Voima. Sisällissodan jälkeisessä vasemmistovastaisuuden aallossa lehti lakkautettiin ja se pääsi ilmestymään uudelleen vasta helmikuussa 1919 nimellä Työn Voima.” https://jty.fi/: ”1920 Työväentalolla toiminut Työn Voiman toimitus siirtyi omiin tiloihin, mikä mahdollisti ravintolatoiminnan laajentamisen. Työväen Näyttämö sai päätoimisen johtajan. Kahden vuoden kuluttua palkkalistoille tuli lisäksi kolme näyttelijää ja musiikin ohjaaja.”
1920-04-22 Keskisuomalainen
Onni Kilpikoski oli tunnettu kauppias Jyväskylässä, polkupyörien myynnin lisäksi hän valmisti myös laadukkaita suksia. Kuva Kilpikosken esitteestä
1920-04-22 Saarijärven Paavo
Jyväskylän kaupungin hallinnassa oli seuraavat puistoravintolat; Sähkötehtaan rantakahvila, Isolla laivasillalla oleva, Lounaispuiston kesäravintola, Harjun huvila ja kirkkopuiston wesimyymälä. Näiden paikkojen vuokraukset myytiin huutokaupalla.
1920-04-23 Keskisuomalainen
Kuomureki (ruots. sufflett) hevosvetoiset rattaat; 2 ajoneuvon kuomu. Sufflett vossikoilla täytyi olla paitsi hyvät hevoset myös pietarilaismalliset ajopelit, siis kesällä troska ja talvella kasanskireki. Kasanskireki = pieni kaarevakeulainen ajelureki, venäläisperäinen murresana.
1920-04-24 Keskisuomalainen
Kokki ja navetta-apulainen samassa paketissa. Silloin vielä oli normaalia pitää lehmiä ja muita eläimiä kaupunki-alueella.
1920-04-24 Saarijärven Paavo
K-S Museo: ”Jyväskylän pitäjän suojeluskunta muodostettiin syksyllä 1917 yhdessä Jyväskylän kaupungin suojeluskunnan kanssa. Jyväskylän pitäjän suojeluskunnan lipussa on keskellä auringonnousussa maata kyntävä mies. Lipun alaosaan on kirjailtu palava kirkko. ” Opettaja ja valistusupseeri Martti Korpilahti oli yksi Jyväskylän ja Keski-Suomen musiikkielämän näkyvimmistä hahmoista 1920–30-luvuilla. Juhani Pohjanmiehen sävellystuotanto koostuu kantaateista, noin 40 kuorolaulusta, 95 lastenlaulusta, näytelmämusiikista, hengellisistä duetoista sekä piano- ja urkuteoksista. Hän on säveltänyt muun muassa tämän Jyväskylän suojeluskunnan marssin.
1920-04-25 Keskisuomalainen
Taas O. W. Kuusinen lehtien palstoilla. Olisikohan nyt jo Venäjällä, vaikka epäilevät kuitenkin pääsyä rajan yli.
1920-04-28 Keskisuomalainen
Pari päivää ehti mennä, kun taas Kuusinen palstoilla. Nyt hänen tiedetään varmasti olevan Hollannissa työskennellen sikäläisten kommunisten parissa.
1920-04-29 Saarijärven Paavo
www.ess.fi: ”Miten vappukukka tuli Suomeen? Idean toi Suomeen helsinkiläinen pankkineiti Greta Klärich, joka tutustui Göteborgissa Maitopisara-aatteeseen. Aatteen ideana oli vähentää korkeaa imeväiskuolleisuutta hygieniaa parantamalla.” Nykyisin vappukukka kukkii Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Samfundet Folkhälsanin lastensuojelutyön hyväksi.
Nikolainkulman historia 1899 Kesäkuussa Hotelli Wahlgren avattiin yleisölle 1910 Wahlgren myi tontin ja hotellin ravintoloitsija Emil Rundqvistille, jolloin nimeksi tuli Hotelli Jyväskylä 1913 Ravintoloitsija Israel Viik osti tontin 1914 Keski-Suomen Anniskelu Osakeyhtiö osti tontin ja hotellin, jolloin sen nimeksi tuli Hotelli Monopoli 1919 Uudeksi omistajaksi tuli Jyväskylän kaupunki, hotelli ristittiin Kaupunginhotelliksi 1939-1945 Rakennus toimi sotasairaalana 1946 Kaupunginhotelli jatkoi toimintaansa 1959 Kaupunginhotelli lopetti toimintansa 1960 Keski-Suomen lääninhallitus muutti taloon 1972 Lääninhallituksen tilalle tuli kaupungin koulutoimisto ja rakennusviraston talo-osasto 1994 Jyväskylän seudun matkailupalvelu muutti alakertaan 1999 Nikolainkadun varrelle Nikolai Wahlgrenin rakennuttama talo ristittiin Nikolainkulmaksi 2001 Matkatoimisto Jyväskylään! Oy, Kuluttajaneuvonta ja Jyväskylän kulttuuritoimen keskus muuttivat taloon. 2009 Mosaiikki ry:n Työllistämisneuvonta muutti taloon
1928 Jyväskylän kaupungin kartta ja liikekalenteri
Vuonna 2020 meillä on koronavirus, 1920 esiintyi myös vaarallinen espanjantauti, ensimmäiset tartunnat Suomessa todettiin heinäkuun alussa 1918. Taudin oireina oli korkea kuume 3-4 vrk. Suomessa tautiin kuoli yli 20.000 henkilöä.
1920-01-18 Keskisuomalainen
Enpä ole aiemmin tiennyt, että tuhkankin myynnillä saisi tuloja.
1920-01-19 Työn Voima
Kahviloita oli Jyväskylässä todella paljon, tässä niistä muutama.
1920-01-20 Keskisuomalainen
Tarmokasta ja innokasta henkilö etsitään isännöitsijäksi.
1920-01-20 Keskisuomalainen
Tällöin ryhdyttiin hankkimaan kaupunkiin Liikemiesklubia, järjestelyissä tietysti mukana parturimestari Heikki Ollilainen.
1920-01-20 Keskisuomalainen
Elokuvateatteri Opiksi ja Huviksi sijaitsi nykyisen Gummeruksen talon kohdalla, avajaiset olivat vuonna 1909. Paikalle valmistui vuonna 1930 Urho Åbergin suunnittelema liike- ja asuintalo, Toritalo.
1920-01-21 Keskisuomalainen
Lapsentyttö-sanonta lienee vanhentunutta suomea, lastenhoitajaa varmaan etsitään.
Kuva: K-S Museo. Kauppakatu 1020-luvulla
1920-01-21 Saarijärven Paavo
Kaikesta oli pulaa, korteilla sai tarvittavat, oli kortit kananmunille, leivälle, kengille jne jne
1920-01-22 Keskisuomalainen
Taitelija Feliks Ojanen maalasi Puistokatu 21 seinään 20-30-luvun vaihteessa hienon Goodyearin rengasmainoksen, maalaus peitettiin myöhemmin, mutta vuonna 1991 sen entisöi Erik Kesäniemi.
1920-01-24 Keskisuomalainen
Haaranen ja Hänninen taisivat olla kilpailijoita, kun hyvin samantapaisia tuotteita kauppaavat.
1920-01-25 Keskisuomalainen
Elokuvat oli iso juttu 1920 luvulla, esityksiä oli päivittäin, pyhäisin jopa kolmekin näytäntöä. Muusikot soittivat taustamusiikin.
Vanha kauppatori kirkkopuistossa. Kuva: Jaakko Rusanen, K-S Museo
